"Eräs matruuseistani istuu vankina linnassa ja minä olin tosiaankin unhottaa hänet tänne. Onneksi johtui se mieleeni, niin kauan kun vielä aikaa oli, ja minä olen lähettänyt muutamia miehiä häntä noutamaan."
"Vai niin, sekö veijari, jonka aiotte viedä Englantiin."
"Se juuri."
"Mutta olisihan sopinut hirttää hänet täällä yhtähyvin kuin kotonakin" — sanoi johtaja naurahdellen sukkeluudelleen.
"Sen hyvin teidänkin" — vastasi James Playfair — "mutta parempi on että kaikki käy laillista menoansa."
"Onnea siis, kapteini, mutta varokaa itseänne Morris-saaren pattereilta."
"Olkaa huoleti! Koska olen tullut sisään ilman esteettä, niin toivon pääseväni uloskin samalla lailla."
"Onnea matkalle, kapteini."
"Kiitos!"
Tuo vähäinen joukko meni sitte tiehensä, ja taas oli kaikki hiljaa rannalla.