"Onko helmien pyytäminen vaarallista urakkaa?" kysyi Conseil edelleen, laskien ennakolla mielessään mitä aarteita huomisella retkellä oikein kokoaisikaan.
"Ei niin kovin vaarallista", kiirehdin rauhoittamaan häntä, "varsinkin jos osaa olla tarpeeksi varovainen."
"Mikä vaara siinä ammatissa voisi uhata?" hymähti kanadalainen ylenkatseellisesti. "Korkeintaan saa nielaista suullisen tai pari merivettä."
"Aivan niin", vastasin koettaen matkia kapteeni Nemon huoletonta äänensävyä. "Sivumennen kysyen, pelkäättekö te haikaloja, kunnon Ned?"
"Minäkö haikaloja", kivahti tämä, "joka olen harpuunamestari!
Ammattiinihan kuuluu sellaisten uhmaaminen."
"Katsokaas, nyt ei ole kysymys siitä, että niitä koetettaisiin pyytää koukulla ja läskikappaleella, nostaa saalis ylös laivankannelle, katkaista pyrstö kirveellä, avata vatsa, kiskaista irti sydän ja viskata se mereen."
"Tullaanko siis kamppailemaan…"
"Aivan niin!"
"Vedessä?"
"Vedessä juuri."