Kapteeni oli palannut hyttiinsä, enkä minä taaskaan saanut häntä nähdä monen päivän mittaan. Hänen mielensä täytyi ollakin poissa tavallisesta tasapainostaan, synkkä ja epätoivoinen, jos saan päättää sitä hänen kuljettamansa aluksen epämääräisistä liikkeistä. Nautilus ei noudattanut enää mitään määrättyä suuntaa, vaan oli aivan aaltojen ajeltavana. Potkuri oli nyt vapaa, mutta se ei pyörinyt tuskin ollenkaan. Kapteeni ei tuntunut voivan lähteä näiltä vesiltä, joissa hänen uskollinen apulaisensa oli saanut niin kaamean haudan.
Tällä tapaa umpimähkään ajellessa kului kymmenen päivää. Toukokuun 1 p. Nautilus sentään käänsi kulkunsa suoraan pohjoista kohti, meidän nähtyä edessämme Bahama-saaret samannimisen salmen suussa. Me seurasimme nyt suurinta meren kaikista virroista, jolla on omat omituiset rantansa, kalansa ja lämpömääränsä. Tarkotan Golf-virtaa.
Se on todellakin oikea virta, joka juoksee vapaasti keskellä Atlantin merta ja jonka vesi ei sekaudu valtameren vesiin. Sen keskisyvyys on 1,000 metriä ja keskimääräinen leveys 60 meripeninkulmaa. Paikoittain tämän merivirran nopeus on 4 km. tunnissa. Sen veden herkeämätön määrä on suurempi kuin minkään maavirran.
Golf-virran lähteen keksi amerikkalainen kapteeni Maury, ja sijaitsee se Biskaijan lahdessa. Siellä alkaa sen vesi, jonka lämpömäärä ja väri ei vielä paljoakaan eroa ympäröivästä merivedestä, etsiä uomaansa. Se juoksee etelään päin pitkin Keski-Afrikan rannikkoa, lämpiää kuuman vyöhykkeen auringon säteistä, kääntyy sitten äkkiä suoraan poikki Atlantin, kunnes tulee Kap San Roquen niemen kohdalle Brasilian rannikolla ja jakautuu täällä kahdeksi haaraksi, joista toinen kiertää saamaan vielä lisää lämpimyyttä Antillien meressä. Tällöin alkaa Golf-virta, jonka tehtävänä on ylläpitää tasapainoa eri ilmanalojen välillä ja sekoittaa troopillisten seutujen vesiä pohjoisiin, varsinaisesti järjestävän toimintansa. Lämmittyään suhteellisesti korkea-asteiseksi Meksikon lahdessa se kääntyy pohjoista kohti pitkin Yhdysvaltain rannikkoa aina New Foundlannin kohdalle saakka, väistyy sitten jonkun verran Davisin salmesta tulevan pohjoisen kylmän virran tieltä, seuraa sen jälkeen valtameren poikki 40 parallellipiiriä ja jakautuu 43° leveysasteella taasen kahteen haaraan, joista toinen koillisen passaatituulen avulla palaa Biskaijan lahteen ja Azorisaarten luo, ja toinen, huuhdeltuaan Irlannin ja Norjan rannikkoja, kulkee ylöspäin aina Huippuvuorille, missä sen vesi jäähtyy 4-asteiseksi ja muodostaa pohjoisnavan vapaan meren.
Tällä merivirralla Nautilus nyt purjehti. Bahamasalmesta tultuaan Golf-virta 14 meripeninkulman levyisenä ja 350 metrin syvyisenä kulkee aina 8 km. nopeudella tunnissa. Tämä nopeus vähenee sitä myöten kuin virta tulee pohjoisemmas; ja tämä säännöllisyys onkin vain suotava, sillä jos virta jolloinkin muuttaisi suuntaansa ja nopeuttaan, niin tapahtuisi Europan ilmasto-oloissa arvaamattomia häiriöitä.
Puolenpäivän aikaan olin Conseilin kanssa yläkannella ja selitin hänelle Golf-virran omituisuuksia. Sitten pyysin hänen kastamaan kätensä virran veteen. Hän noudattikin pyyntöäni ja ihmetteli, kun ei tuntenut mitään erityistä lämpimyyttä eikä viileyttä.
"Se johtuu siitä", sanoin hänelle, "että Golf-virran lämpömäärä sen lähdettyä Meksikon lahdesta on melkein sama kuin ihmisveren. Tämä virta on suuri lämmönjohtaja, joka sallii Europan rantojen vihannoida ikuisessa vehmaudessa; ja jos voi luottaa Mauryn oletukseen, niin luovuttaisi se kokonaan käytettynä itsestään tarpeeksi lämpöä sulattamaan Amazon- tai Missouri-joen uoman kokoisen valurautamäärän."
Tällä hetkellä oli Golf-virran vauhti 2 1/4 metriä sekunnissa. Sen uoma eroaa tarkoin ympärillä olevasta merestä. Tummana ja runsaana suolapitoisista aineista se puhtaalla indigovärillään poikkeaa jyrkästi ympäröivästä vihreästä vedestä. Tämä rajaviiva on niin selvä, että Nautilus Karoliinien kohdalla uursi keulallaan Golf-virran aaltoja, potkurin piestessä valtamerta.
Tämä virta kuljettaa mukanaan kokonaisen maailman elollisia olentoja. Argonautoja eli paperiveneitä, jotka Välimeressä olivat niin yleisiä, esiytyi täälläkin lukuisina ryhminä. Rustokaloista olivat huomattavimmat rauskut, joiden aivan kapea pyrstö oli melkein kolmas osa koko ruumiin pituudesta ja jotka mahtavine kylkievineen muodostivat isoja, kahdeksan metrin mittaisia ja teräväkärkisiin kulmiin päättyviä vinoneliöitä. Edelleen pienet, ainoastaan metrin pituiset haikalat; joilla oli iso pää, lyhyt ja tylppö turpa sekä neulamaiset ja moniin riveihin asettuneet hampaat ja joiden ruumis näytti olevan suomujen peittämä. Lisään vielä että tämän virran fosforihohtoinen vesi öiseen aikaan kilpaili meidän sähköheijastajamme valon kanssa, varsinkin myrskyn käydessä, joka tavantakaa uhkasi meitä.
Toukokuun 8 p. olimme Kap Hatterasin kohdalla Pohjois-Karolinan rannikolla. Golf-virran leveys niillä tienoin oli 75 meripeninkulmaa ja syvyys 210 metriä. Nautilus kulkea haihatteli taaskin ilman aikojaan. Kaikki silmälläpito tuntui lakanneen laivalla. Täytyi myöntää, että näin ollen pakomahdollisuudet olivat meille suotuisat. Asutuilla rannikoilla oli kaikkialla sopivia pakokohtia. Merellä vilisi höyrylaivoja, jotka kulkevat New Yorkin tahi Bostonin ynnä Meksikon lahden väliä, ja yötä päivää nähtiin pieniä kuunareja, jotka harjottavat laivaliikettä pitkin Amerikan rannikkoa. Voi siis toivoa pääsevänsä avoimella merelläkin johonkin alukseen, vaikka 30 meripeninkulman matka erotti meitä Yhdysvaltain rannikosta.