"Conseil!" kuiskasin.
"Onko isännällä minulle asiaa?" kuulin hänen kysyvän.
Juuri silloin, taivaanrannan taa painuvan kuun kelmeässä valossa, näin vierelläni kasvot, jotka eivät olleet Conseilin, mutta jotka heti tunsin.
"Ned!" huudahdin.
"Sama mies, herra, yhä vain etsimässä palkintoani", vastasi kanadalainen.
"Putositteko tekin frekatista yhteentörmäyksen tapahtuessa?"
"Putosin niinkin, professori; mutta onnekkaampana kuin te satuin melkein heti tapaamaan jalansijaa tällä uiskentelevalla saarella."
"Saarellako?"
"Tahi, oikeammin sanoen, jättimäisen miekkavalaamme selässä."
"Puhukaa selvemmin, Ned!"