Musta virta.
Sen osan maapallon pintaa, jonka vesi peittää, lasketaan käsittävän yli 38 miljoonaa hehtaaria. Tämä vesimäärä on tilavuudeltaan noin 2,255 miljoonaa kuutiopeninkulmaa ja muodostaisi pallon, jonka halkaisija olisi 26 peninkulmaa ja paino 3,000 biljoonaa tonnia. Samansuuruisen vesimäärän tuottaisivat maapallon kaikki vesistöt ja virrat yhteensä 40,000 vuoden aikana.
Geoloogisten aikakausien vaihtuessa seurasi vesikautta tulikausi. Valtameri peitti aluksi koko maankamaran. Mutta vähitellen nousi siluurisena aikana vesien kohdusta vuorenhuippuja ja saarelmia, jotka jälleen katosivat osittaisissa vedenpaisumuksissa, mutta ilmestyivät uudelleen, kasvoivat yhteen ja muodostivat mantereita, kunnes kiinteä maa vihdoin sai nykyisen maantieteellisen hahmonsa.
Mantereiden muoto sallii jakaa vedet viideksi valtamereksi: Pohjoiseksi ja Eteläiseksi jäämereksi, Intian-mereksi, Atlannin mereksi ja Tyyneksi mereksi.
Viimemainittu ulottuu pohjoisesta napapiiristä eteläiseen ja idässä Aasian rannikosta Amerikan mantereeseen lännessä ja peittää siis 145 pituusastetta. Se on rauhallisin kaikista meristä; sen virrat ovat leveät ja hitaat, aikavedet matalat, sen sademäärät runsaat. Tällaista merta risteilemään oli sallima nyt nakannut minut niin merkillisten olosuhteiden vallitessa.
"Herrani", sanoi kapteeni Nemo, "jos suvaitsette niin määräämme nykyisen asemamme ja teemme siitä matkamme lähtökohdan. Kello on nyt neljännestä vaille 12; me palaamme siis jälleen vedenpintaan."
Hän painoi kolme kertaa sähkökellon nappulaa. Pumput rupesivat ajamaan vettä pois säiliöistä; manometrin neula osotti paineen vähenemisellä Nautiluksen kohoamista, ja vihdoin se kävi aivan liikkumattomaksi.
"Nyt olemme saapuneet merenpintaan", sanoi kapteeni.
Nousin ylös keskeisiä kiertoportaita ja seisoin pian Nautiluksen yläkannella.
Tämä kohosi vain metrin verran vedestä. Laivan etu- ja peräkeulalla oli tuo sukkulan muoto, joka teki sen niin sikarin näköiseksi. Huomasin sen limittäisesti yhteenliitettyjen teräslevyjen muistuttavan isojen maamatelijain suomuspanssaria. Siksipä oltiinkin erehdytty luulemaan sitä — kiikarillakin katsoen — joksikin jättimäiseksi merihirviöksi.