Niinikään tehtiin maalle makasiini lumesta, johon semmoiset kapineet siirrettiin, jotka olivat haittana laivassa. Kaikki hyttien väliseinät revittiin pois, että saataisiin yksi ainoa keulasta perään ulottuva huone. Tämmöinen huone oli melkoista helpompi saada lämpimäksi, koska jäällä ja nuoskeudella ei ollut niin monta nurkkaa kiini puneutuaksensa ja paitsi sitä puhtaan ilman saantiksi kävi helpommin niinsanotulla keulapurjeella.
Itsekukin osoitti kovalle ottavaa ahkeruuttaa näissä erilaisissa valmistuksissa, jonka tähden ne jo syyskuun 25 päivänä olivat loppuun saatetut. André Vasling ei ollut näyttänyt vähintä kykyä käytännöllisesti ja tarkoituksen mukaisesti järjestämään mitä tarvittiin. Erittäinkin osoitti hän suurta intoa sekautumaan kaikkeen mikä Mariata koski, ja jos tämä, joka ei muuta ajatellut kuin Louisiaan, ei sitä huomannut, niin kylläpä Jean Cornbutte kohta hoksasi, miten asia oli. Hän puhui siitä Penellanille ja muisti nyt monta asianhaaraa, jotka selittivät hänen perämiehensä tarkoitukset. André Vasling rakasti Mariata ja aikoi anoa häntä hänen enoltaan, kun tultaisiin siihen asti, ettei epäilystä enää olisi haaksirikkouneiden kuolemasta; sitte he pala'aisivat Dunkerqueen ja André Vasling naisi tämän rikkaan ja kauniin tytön, joka paitsi sitä oli Jean Cornbutten ainoa perillinen.
André Vasling ei kumminkaan malttanut taitavasti ja varuisasti menetellä. Hän oli monta kertaa selittänyt kuulustelmukset haaksirikkoutuneista hyödyttömiksi, mutta väitöksensä olivat miltei yhtä usein tulleet kumotuiksi jollakin uudella todistuksella, minkä Penellan lystikseen lateli hänen silmäinsä eteen.
Hän inhostuikin sydämen pohjasta kunnollista Penellania, joka siinä suhteessa ei jäänyt hänelle mitään velkaa. Ainoastaan yhtä asiata Penellan pelkäsi, että André Vasling näetsen saattaisi aikaan pahaa sopua laivaväen kesken, ja hän kehoitti sen tähden Jean Cornbuttea pitämään häntä silmällä ja antamaan hänelle ainoastaan kierteleviä vastauksia.
Kun valmistukset talvehtimiseen olivat päätetyt, kävi kapteini erinäisiin toimiin miehistön terveyttä varjellaksensa. Väelle oli annettu käsky joka aamu tuulettaa ruoma ja huolellisesti pyhkiä kosteus sisäpuolelta seiniä. Aamuin ja illoin jaettiin lämmintä teetä ja kahvea, jotka ovat paraita sydämen lämmittäjiä kovassa pakkasessa. Laivaväki oli sitte vielä jaettuna erinäisiin jahtikuntiin, joiden velvollisuutena oli, niin paljon kuin mahdollista, hankkia laivalle jotakin tuoretta.
Jokaisen piti sitte vielä ryhtyä johonkin terveelliseen työhön eikä antauta ulko-ilman alttiiksi liikkeellä olematta, koska 30:nen pykälän pakkasessa jäsen yhtäkkiä voi köntistyä. Jos kumminkin semmoinen kova onni sattuisi, neuvottiin heitä hieromaan paleltunutta paikkaa lumella, joka siinä tapauksessa on ainoa lääke.
Penellan puollusti niinikään kylmän kylvyn käyttämistä joka aamu.
Vaadittiinpa jonkinmoista rohkeutta lumeen alastonna heittäymiseen,
josta sydän oli miltei köntistyä, mutta Penellan antoi esimerkin, jota
Maria ei ollut viimeinen seuraamaan.
Jean Cornbutte ei unhottanut lukemistakaan eikä yhteisiä hartauden harjoituksia, sijaa kun ei käynytkään sydämessä epätoivolle tahi ikävälle jättäminen.
Tuo alinomaa pimeä taivas täytti sielun synkeydellä. Pieksevät lumituiskut lisäsivät jokapäiväistä tukaluutta. Aurinko oli kohta jäähyvästin ottava. Jos eivät lumipilvet alinomaa olis olleet kokoontuneina matkustajaimme päiden päällä, niin heillä olisi voinut olla iloa kuusta, joka sanan varsinaisessa merkityksessä oli oleva heidän aurinkonsa tänä pitkänä pohjois-yönä; mutta niin kauan kuin tuuli oli idästä, ei luntakaan tulemasta herjennyt. Joka aamu oli väellä lumi kannelta lakaistavana ja portaat lumeen uudestaan tehtävinä, että jäälle päästäisiin. Tämä kävi varsin mutkattomalla tavalla: heti kuin pykälä oli tehty, kaadettiin vähän vettä päälle ja pinta jäätyi silmänräpäyksessä.
Penellan hakkautti myöskin reiän jäähän, ei kauas aluksesta. Joka päivä otettiin pinnalle syntynyt uusi riite pois, ja vesi, joka nostettiin kappaletta syvemmältä, ei ollut niin kylmää kuin pinnalla.