Kaikkia näitä valmistuksia kesti kolmen viikon paikoille. Nyt nousi kysymys, eikö tiedustelemuksia laajennettaisi. Alus oli nyt kuudeksi tahi seitsemäksi kuukaudeksi kiini suljettuna, ja vasta ensituleva suoja-ilma voi sille avata tien jäiden läpi. Olipa sen tähden täytymys käyttää tätä pakollista liikkumattomuutta tiedustelemuksiin pohjoiseen päin.

VIII.

Löytötuumia.

Lokakuun 9 päivänä piti Jean Cornbutte neuvoittelun määrätäksensä tulevain retkeilemisten luonnoksen, ja että edesvastauksen tunto lisäisi itsekurikin intoa ja uskallusta, kutsuttiin koko miehistö saapuville. Kartta kädessä antoi hän tarkan selityksen asemasta.

Grönlannin itäinen rannikko menee suoraa pohjoista suuntaa. Merenkulkijain löytöjen nojalla on tämän rannikon rajat saatu ihan tarkalleen määrätyiksi. Niiden 500:n peninkulman pinnalla, mitkä eroittavat Grönlannin Huippuvuorista, ei ole maata tähän asti löydetty. Yksi ainoa saari, Shannon-saari, on 100:n peninkulman etäisyydellä pohjaan päin Gaël-Hamken lahdesta, missä La Jeune-Hardie piti talvea.

Jos siis kaiken todenmukaisuuden mukaan se norjalainen alus oli ajellut tätä suuntaa, ja jos se ei ollut päässyt Shannon-saareen, niin tottapa Louis Cornbutte ja haaksirikkoutuneet tällä saarella olivat turvapaikkaa talveksi etsineet.

Tämä mielipide sai vastoin André Vaslingin väitöksiä vallan, ja nyt päätettiin suunnata tiedustelemukset Shannon-saarta kohti.

Valmistukset tehtiin hetikohta. Norjassa olivat he varustaneet itsensä reellä sitä erittäin tarkoituksenmukaista laatua, jota eskimolaiset käyttävät. Se oli kahtatoista jalkaa pitkä ja neljää leveä, ja siihen mahtui siis varoja useiksi viikoiksi, jos niin tarvittiin. Fidèle Misonne rupesi heti panemaan sitä kuntoon ja teki työtänsä lumimakasiinissa, johon hänen työ-aseensa oli siirretty. Ensi kerran käytettiin nyt kaoliinia tässä makasiinissa, nyt kun oli niin kylmä, että työnteko muuten oli ihan mahdotonta. Kaoliinin torvi meni erään sivuseinän kautta lumeen tehdystä reiästä ulos; mutta suuri haitta oli seurauksena tästä laitoksesta, sillä torvessa kulkeva lämmin sulatti lumen, niin että reikä melkoisesti laajeni. Jean Cornbutte keksi nyt sen keinon että ympäröi torven siltä paikalta teräslankakankaalla, jolla on se ominaisuus että estää lämpimän menemästä pois, ja se onnistui täydellisesti.

Misonnen rekeä valmistellessa toimitti Penellan, Marian avulla, toisia vaatekertoja matkalle. Hylkeennahkasaappaita oli onneksi suuri lukumäärä. Jean Cornbutte ja André Vasling pitivät huolta eväästä; he ottivat laivasta vähäisen nassakan väkiviinaa kanneltavan uunin lämmitysaineeksi, tarpeeksi asti kahvea ja teetä, jonka ohessa laatikko korppuja, kaksisataa naulaa pemmikania ja muutamat pulloset paloviinaa täydellisentivät evästyksen. Linnun-ajon arveltiin joka päivä antavan tuoreita varoja. Joku määrä ruutia ositeltiin pikku pusseihin. Yksi kompassi, yksi sekstanti ja yksi kiikari pakattiin niin sisään, että olisivat varjellut loukkauksista.

Lokakuun 11 päivänä aurinko ei tullut näkyviin taivaanrannalta. Lamppua täytyi alinomaa pitää palamassa miehistön ruumassa. Aikaa ei ollut hukata, tiedustelemusten täytyi alkaa, ja katsopas tästä minkä tähden: