ENSIMMÄINEN LUKU
Innostavan puheen päätössanat. — Tohtori Samuel Fergussonin
esittäjäiset. — "Excelsior". — Tohtorin muotokuva, täysikokoa. —
Voitettu fatalisti. — Päivälliset Traveller's club'issa. —
Monilukuiset maljat.
The Royal Geographical Society of London (Lontoon Kuninkaallinen Maantieteellinen Seura) piti 14 p:nä tammikuuta 1862 istuntoa huoneustossaan, Waterloo place 3. Esimies, sir Francis M… piti Seuran monilukuisille jäsenille puheen, tiedoksi antaen erään tärkeän seikan. Puhetta keskeytettiin tuon tuostakin kätten taputuksilla.
Tämä mehukas palanen kaunopuheliaisuutta päättyi vihdoin muutamiin korkealentoisiin lauseisin, joissa isänmaallisuus innostellen hulvahteli.
— Englanti on aina astunut kansain etunenässä — ainahan ne kansat toistensa etunenässä astuvat — retkeilijäinsä rohkeuteen nähden, maantieteellisten löytöjen alalla. (Äänekkäitä myöntymyksiä.) Tohtori Samuel Fergusson, yksi sen mainehikkaita poikia, ei ole syntyperästänsä syrjäytyvä. (Kaikilta haaroin: Ei! ei!) Jos tämä yritys onnistuu (onnistuit se!), on se täydentävä ja toisiinsa sitova afrikalaisen kartologian hajanaiset tiedot (innokkaita mieltymyshuutoja); ja jos se karille käy (ei koskaan! ei koskaan!), on se ainakin luettava uskaliaimpain yritysten joukkoon, mitä ihmisnero milloinkaan on keksinyt. (Mitä kiihkeimpiä tömistyksiä.)
— Eläköön! eläköön! — huusivat läsnäolijat, näitten kiihoittavain sanain sähköttäminä.
— Eläköön pelvoton Fergusson! — äänsi muuan kokouksen puheliaimmista jäsenistä.
Innostuneita huutoja kajahteli kajahtelemistaan. Fergussonin nimi oli kaikkien suussa. Koko istuntosali joutui siitä haltioihinsa.
Ja kumminkin siellä oli läsnä koko joukko noita, aikoinaan reippaita, vaikka nyt jo vanhettuneita, väsähtyneitä, pelvottomia matkustajia, kuumaveristä väkeä, jotka olivat vaellelleet kaikissa viidessä maan-osassa. Kaikki he, suuremmissa tai vähemmissä määrin, ruumiillisesti tai henkisesti, olivat pelastuneet ken haaksirikoista, ken tulipaloista, ken Indiaanien tomahawkeilta, ken villien sotatapparoilta, ken kidutuspylväistä, ken Polynesian ihmissyöjäin hampaista! Mutta nyt, sir Francis M…:n puheen aikana, heilläkin sydän sykähteli, ja varma on, ett'ei Lontoon Kuninkaallisen Maantieteellisen Seuran istunnoissa ollut miesmuistiin pidetty näin loistavaa puhetta.
Mutta innostus ei Englannissa pysähdy pelkkiin sanoihin. Se lyö rahaa nopeammin kuin "The Royal Mint'in" (valtion rahapajan) kone. Heti paikalla nostettiin kysymys siitä, miten suurella summalla Seura ottaa avustaakseen tohtori Fergussonia, ja summa nousi 2500 puntaan (= 62.500 Suomen markkaan). Summan suuruus oli yrityksen tärkeyden mukainen.