"Ja viiden tuhannen markan sakko sille, joka rikkoo kihlauksen," sanoi herasyöningi rehellisimmällä katsannolla.
"Minä suostun kaikkiin!" vastasi Alberti hymyilen.
Kirja tehtiin, allekirjoitettiin ja todistettiin samana päivänä kahdelta todistajalta.
Herasyöningi oli iloissansa ja hieroi valkoista käsiänsä. Hän luuli saaneensa uuden kalan onkeensa.
Alberti viipyi vielä viikon päivät ja oli olevanansa paratiisissa. Selma näytti päivä päivältä uusia rakastettavia tapoja. Kuitenkin oli hän vähän levotoin siitä, mitä Albertin vanhemmat sanoisivat kirjan tekemisestä.
Eräänä iltana istuivat molemmat rakastuneet tuuheassa lehti-majassa puheskellen tulevista asioista, Äkisti tuli herasyöningi vaalealla ja kamottavalla katsannolla huutaen Albertia, joka kohta kiiruhti häntä vastaan.
"Tässä on kirje H:n kaupunnista!" sanoi herasyöningi jättäen yhden
Albertille.
Se oli isältänsä.
"Tässä on myöskin sanomia! katsokaat, herra hyvä!"
Alberti luuli hämmästyksellä isänsä lainan-antajat kutsuttavan kokoon ja että velat nousivat varojen ylitse. Hän liikutettiin kovin, sillä ei hän olisi tainnut aavistaakan sitä.