"Siell' on niin hertas, suloinen, Kun siell' on kultani; Siell' onkin rakkaus kotoinen, Siis sinne haluni."
Näin kulki, salmi salmelle, Se joutsen Pohjolaan; Ja poven kullan povelle Hän käänsi, lauloi vaan:
"Ah! jos en ilomesiä Ijäti maistanut; Oon uinut Pohjan vesiä, Hyväillyt, laulanut".
(Oulun viikkosanomissa 1834).
Inkerin valitus.
(Tegner.)
Syys on ja yö, Aallot ne myrskynä laivoa lyö; Kuitenkin ois hupa kuolla Ulkona tuolla.
Kauan ma näin Purjeen, — nyt poikkesi läntehen päin; Autuas hän jok' on veillä, Frithion teillä!
Aaltonen, oh! Ellös sä nouse, jo viet kovin, jo! Loistakaa, tähtyet taivaan, Retkille laivan.
Keväillä, hei! Jälleen hän saapi, vaan Inkeri ei Nää sitä, vastaan ei juokse kultansa luokse.