(Oulun W. sanomista 1829).
Eerikki Aleksanteri Ingman.
Maamittarin poika Lohtajalta, syntynyt 1810, tuli Turun yliopistoon 1827, maisteriksi 1836, lääke-opin lisensiaatiksi 1838, haavanlääkintätaidon ja kätilöintaidon apulaisprovessoriksi 1842, ja varsinaiseksi provessoriksi 1858, kuoli 1858.
On kirjoittanut useampia lääkintä-tieteellisiä kirjoja, joista yhden Suomeksi. Suomentanut kappaleen Iliadista 1832 ja Anakreon'in laulut 1834. Oli kaikkein hartain ja jyrkin niistä, jotka tahtoivat perustaa suomenkielisen runouden kokonaan laajuudelle, ynnä niistä, jotka tahtoivat vieraskieliset nimet suomalaisissa kirjoissa väännettäviksi.
Kehoitus.
(Wörösmartyn mukaan.)
Isäsi maalle, Suomalain, Ole uskollinen! Se kätkyes, se hautas on Ja suojas viimeinen.
Majan sijaa ei missäkään Sinulla mointa oo. Tääll' on elääsi, kuollasi, Jos kuinkin onni suo.
Ja maa se on, jota veri Isäisi kasteli, Maa, jonka mainehen pyhän Ajat säilytteli.
Kah! täällä Wäinö Pohjolan Pojat löi miekallaan. Ja kahlehet pimeyden Katkoi sanallahan.