Jälkimmäisestä toisinnosta ynnä Meren kosiain yhteydessä säilyneestä johdannosta on Lönnrot muodostanut Kantelettaren runon "Turusen neiti" (III. n:o 13), käyttäen lisäksi säkeitä myös muista runoista, jopa toiseen paikkaan painetusta Helka-virrestäkin. Sen johdosta että Enon toisinto vielä jatkuu seuraavasti:[153]
Muut kaikki keseä toivoi,
Yksi pelkäsi petäjä,
Kuorensa kolottavaksi,
Varaeli vastakoivu,
Oksansa otettavaksi;[154]
Suot sulaa, maat sulaa j.n.e.
on Lönnrot sovittanut kesää toivomaan ei ainoastaan Kestin ja hänen laivansa, vaan myös Kestin lapset ja entisen emännän.[155] Runon alkuperäiseen juoneen ei tämä lisäys kuitenkaan sovellu, sillä ristiriita ei perustu kaksinaiseen naimiseen, vaan Kestien naimakieltoon.
Annikaisen virren syntymäpaikkana on Turun ympäristö. Siinä kuvastuu keskiaikainen Turku siltoineen ja valleineen, kivisine kesäkotineen sekä tammisine talviasuntoineen. Hyvin sopiva Turun asemaan on myös Kestin haahden ilmestyminen lännestä. Länsisuomalaista syntyperää todistavat niinikään sanat semmoiset kuin paatti, tyyny, kelmi 1. skelmi, jotka inkeriläisissä toisinnoissa tavataan. Neitsyt Maarian mainitseminen viittaa myös varmasti katoliseen aikaan.
Kysymys on vaan siitä, onko runo varhaisemmalta vai myöhemmältä keskiajalta, kuvaako se vanhaa Koroisten Turkua Rantamäellä vai vuoden 1300 tienoilla nykyiselle paikallensa siirrettyä "uutta" Turkua. Valtioarkeoloogi J.B. Aspelin[156] on edellisen paikan puolesta tuonut esiin todistuksina Kantelettaresta säkeet:[157]
Istuvi Turun korolla,
Turun kosken korvasella,
sekä Annikaisen nimityksen Saaren neito, jotka kaikki sopivat siihen Koroisten niemeen tai milt'ei saareen, jonka Vähäjoki muodostaa laskiessaan koskena Aurajokeen. Kumminkin on huomioon otettava, että mainitut säkeet tavataan yksinomaan Vienan läänin kappaleissa,[158] joiden todistusvoima on kaikista heikoin. Ja mitä nimitykseen "Saaren neito" tulee, on se nähtävästi lisätty vasta Inkerinmaalla, jonka runoissa "Saari" tarkoittaa nimenomaan Kronstadtia eli Retusaarta.
Uuden Turun puolustukseksi voisi myös viitata inkeriläiseen säkeesen:
Turun uudessa tuvassa.
Mutta pääasia on, että Hansa-kaupan varsinainen valta-aika Suomessa oli 1300 ja 1400 luvulla. Ja toisiin Helka-virsiin nähden on luultavampi että jälkimmäinen vuosisata on Annikaisen virren syntymäaika.