Samoin muutamassa Pielisjärvellä muistiinpannussa jäähyväisrunossa lopetetaan:[178]
Pois lähen talosta tästä,
Heitän Jeesuksen sijahan,
Maarian tähän majahan,
Hyvä on toiste tullakseni,
Kaunis kapsutellakseni.
Helka-virren viimeiset säkeet siis lienevät katolisella ajalla yleisesti käytettyjä, runomuotoon puettuja hyvästelysanoja.
10. Helka-juhlan alkuperä.
Olemme jo nähneet, että Helka-virret, samoin kuin niiden sävelmäkin, kauttaaltansa ovat katolisperäisiä, vieläpä myöhäkatolisia. Mutta voimmeko siitä päättää, että itse Helka-juhlan menot ovat näiden runojen kanssa samanikäisiä.
Uusimmassa tämän aineen tutkimuksessa t:ri Niemi vastaa kysymykseen kieltävästi. Hänen esiintuomansa perusteet ovat lyhyesti seuraavat.[179]
1. Jos juhla olisi katolisen papiston alkuunpanosta syntynyt, olisi siihen pitänyt jäädä kirkollinen leima; mutta mitään jälkiä litanioista tai hengellisistä virsistä ei siinä tavata, päinvastoin ovat juhlassa esitetyt laulut tavallisia kansanrunoja.
2. Jos papisto olisi tahtonut panna juhlakulkueen toimeen, olisi toinen lähempänä Sääksmäen kirkkoa oleva iso kylä, Huittula, soveltunut paljoa paremmin siihen tarkoitukseen, kuin kaukaisempi Ritvala.
3. Jos tapa olisi kirkon synnyttämä, pitäisi sen olla yleinen.
4. Itse papistosta on lähtenyt se käsitys, että Helkajuhla "vanhana pakanallisena menona" olisi hävitettävä, niinkuin Gottlundin kertomuksesta näkyy.[180]