"Pentti pieni linnassa,
Pentti pieni linnan vanhin,
Kati kauno, Pentin vaimo!
Onko lientä keitettyä,
Vana varistettua,
Väelle väsynehelle,
Nuorisolle nousevalle?
Onko leipää linnassasi
Ilman leivän leipomatta?
Onko voita vuoren alla
Ilman kirnun kertämättä?
Onkos linnassa lihutta
Ilman härän tappamatta?"
— "On mulla härkä tieossa,
Ei ole suuri, eik' ole pieni,
On kuin oikea elokas;
Päivän lensi pääskölintu
Härän sarvien väliä" j.n.e.
Tavallisesti on tämä runoyhtymä vielä liittynyt jatkoksi niinikään virolaisperäiselle ja myös Kalevalan-aineiselle kuvaukselle vanhain ja nuorten soutamisesta, esim.[299]
— — —
Sousit Pentin linnan alle,
Pentti on pieni linnan herra.
Niin vanhat kysyttelevät:
"Onka lientä keitettyä,
Varia varistettua?"
Niin nuoret kysyttelevät:
"Onka linnassa lihutta,
Onka voita vuoren alla?"
Pentin vaimo vastaeli:
"Ei ole linnassa lihutta,
Eik' ole voita vuoren alla,
Ilman hällön tappamatta,
Mulliken murentamatta" j.n.e.
Niinkuin näemme on itse Jaakko Pontuksesta, joka on sekoitettu yhteen alkuperäisesti puolalaiseksi ajatellun linnan vanhimman kanssa nimitys Pentti vielä muistona. Lihan kysymisen rinnalla esiintyy liemen ja leivän, vieläpä voin päälle pyytäminen. Että ainakin viimeksi mainittu piirre on runoon varsinaisesti kuuluva, tulee kohta osoitettavaksi, jolloin myös lausetapa vuoren alla, toisinaan vuoren maassa tai vorennoilla saa selityksensä.[300] Kalankin kysyminen on säilynyt yhdessä kappaleessa.[301] Vielä on huomattava jälki linnan ampumisesta toisinnon säkeissä:[302]
Sousi Pentti linnan alle.
Liitoksesta linna liikkui,
Jäsenestä maa järähti.
"Onko linnassa lihutta" j.n.e.
Jälkimmäinen menettely, "Ruotsin" puolisille Karjalaisille voitollisen tapauksen päinvastaiseksi kääntäminen, nähdään Sortavalan takaisen Raja-Karjalan runoissa. Riian linnan piirittäminen on niissä Viipurin linnaan sovitettu ja valloittajana esiintyy Petri kuuluisa kuningas. Jaakko Pontus tavataan kuitenkin harvoin linnan puolustajana,[303] vaan on enimmiten pysynyt entisellä paikallaan, ikään kuin Pietari Suuren liikanimenä, esim.[304]
Petri on kuuluisa kuningas,
Kuulisti herra Suomenniemen,
Jalo on herra Jaakko Puntti,
Viisas Viipurin isäntä
Kovin syäntyi Ruotsin päälle,
Erin vieroisen vihaltui.
— — —
Työnti tuonne lapsikarjan
Kuin on sotka poikuehen.
— — —
Petri kuuluisa kuningas,
Moskovan hyvä molotsa,
Laittoi laivansa merelle;
Jalo herra Jaakko Pontus,
Viekas Viipurin isäntä,
Laittoi lapset laivoloihin.
— — —
Kovin suuttui Suomen päälle
Vihastui Viipurin päälle.
Viipurissa on häntä vastassa Matti Lauren poika, toisinaan Omosen poika, jolta hän kysyy, ei ainoastaan lihaa, kalaa ja joskus leipääkin, vaan myös:[305]