Retuinen saari tietysti tarkoittaa Retusaarta eli Kronstadtia. Vakinaisen maantieteellisen leiman sai runo kuitenkin vasta jouduttuansa Karjalan kannakselle, jossa souteleminen siirtyi mereltä Nevajoelle. Täällä on Lunastettavan neidon runo enimmäkseen irtautunut Myödyn neidon runon yhteydestä. Vaan pysyväisenä jälkenä siitä ovat säilyneet omaisten yksilukuiset, laatusanalla määritellyt tavarat. Karjalan kannaksen kappaleista, jotka ovat hyvin toistensa kaltaisia, sopii seuraava Ahlqvistin kirjaanpanema näytteeksi, jos kohta siitä veli tavaroineen on unohtunut.[587]
Venäläinen vainolainen,
Sinisaapas Saksalainen,
Soutelevi, joutelevi,
Ympäri Nevan jokea,
Nevan nientä kiertelevi.
Neitonen kujertelevi
Venäläisen venehessä,
Punaparran purjehessa:
"Soua tänne rantaselle,
Jossa tuikkavi tulonen,
Vilkuttavi valkeainen,
Suuri paimenen tuleksi,
Pieni pirtin valkeaksi.
Tuo tuli on ison tulonen."
Iso rannalle lasekse
Ja lasekse laiturille
Oroansa juottamahan.
"Lunasta iso minuista!"
Iso vasten vastaeli:
"Millä mä sinun lunastan?"
"On sulla sotioronen,
Pane puoli mun alleni,
Puoli pääni päästimeksi,
Henkeni lunastimeksi."
Iso vasten vastaeli:
"Ennen luovun tyttärestä
Kuin sotiorosestani."
Venäläinen j.n.e.
Emo rannalle lasekse —
Lehmiänsä juottamahan —
Venäläinen j.n.e.
Sisko rannalle —
Pesemähän uuttiansa —
Venäläinen j.n.e.
Sulho rannalle —
Pesemähän miekkoansa,
Ruokkimahan ruostehesta,
Jotta sorpoisi soassa,
Sekä liikkuis linnan teitä,
Narvan teitä narskuttaisi —
"Ennen luovun miekastani,
Ennen kuin luovun neiostani."
Neitonen kutittelevi:
"Kutti, kutti mun isoni,
Kutti ehtoinen emoni,
Kutti siitoinen sisoni!
Jo mun sulhoni lunasti.
Isoni sotaoronen
Sotatielle sortukohon
Parahan soan aikana!
Emoni mahikkilehmä
Suet syököhön kesällä,
Karhut maalle kaatakohon!
Siskoni sinervä uutti
Villoihinsa viipyköhön,
Vuonnihinsa voipukohon!
Sulhoni sotainen miekka
Sotatiellä sorpukohon,
Vainotiellä voittakohon!"
Merkille pantava on sulhasen, harvoin sedän,[588] ilmestyminen, joka epäilemättä johtuu Lunastettavan neidon runon vaikutuksesta. Hänen sotainen miekkansa tässä kappaleessa — eräässä toisessa on hänellä merinen laiva[589] — on tietysti lainattu veljeltä mainitussa laulussa.
Karjalan kannakselta levisi Lunastettavan neidon runo sekä Savoon että Suomen Karjalaan. Jo Porthan tunsi kappaleen tätä runoa, kuten teoksessaan De poesi fennica ilmoittaa.[590] "Toinen runo ylistää kihlattujen rakkautta, tunteen voimassa vanhempien, sisarusten ja sukulaisten rakkautta paljoa väkevämpänä. Se esittää kertomuksen neidosta, jonka — sittenkun sulhanen jo oli vanhemmilta, monet lahjukset heille ynnä muille omaisille annettuansa, lupauksen saanut — Venäläinen oli salaa ryöstänyt ja vienyt veneesen pois kuljettaaksensa. Kun häntä vanhemmat ja sisarukset olivat kukin vuorollansa kieltäytyneet lunastamasta samoilla lahjuksilla, joita olivat saaneet sulhaselta, niin tämä sulhanen, vaikka neito oli häntä alkuansa ylpeästi kohdellut, ei epäillyt suorittaa sataa ruplaa Venäläiselle ja sillä lunastaa häntä vankeudesta."
Niinkuin Porthanin selonteosta voi päättää, on Lunastettavan neidon runo ollut Myödyn neidon runon jatkona. Tämä kappale on kyllä kateissa, vaan Porthanin lisäyksissä Vhaelin kielioppiin ja Jusleniusen sanakirjaan sekä erittäin Gananderin sanakirjassa on siitä siksi monta säettä säilynyt, että sen pääpiirteet voi saada selville, esim.
Nivan nientä kiertelövi.[591] Tyttönen kujerteloopi Venäläisen venehessä. Paatissa pahatapaisen.[592] Isä rannalle lasexe Kujerrosta kuulemahan. Isäni sotioroinen Sotoannik sortuohon. — — lehmä Rainallehen raipuohon Lypsyn aikana parasna. Siskoni sinevä[593] uuhi Vuonillehen voipuohon.
Vielä Gottlundin aikana laulettiin Keski-Savossa Lunastettavan neidon runoa. Juvalta ja Joroisista hän sai kaksi toisintoa, jotka rinnan painettakoon (n:ot 107 b ja a). Etupäässä edellisen mukaan, pari säettä jälkimmäisestä lisäämällä, on Gottlund runon painattanut v. 1821 julkaisemaansa toiseen vihkoon Pieniä runoja Suomen Poijille ratoxi (n:o VI).
Venäläinen verikoira
Soutelevi joutelevi,
Niemen nientä kiertelevi,
Ympäri Ylänjokea,
Kahen puolen karjamaita.
Neitonen kujerteleksen
Venäläisen venehessä,
Paatissa pahatapasen.
"Lunasta iso minua!"
— "Millä mä sinun lunastan?"
— "Onhan sulla uusi vene."
— "Enpä raaski raukastani,
Rahan paljon pantuani,
Tengan tieltä löyttyäni,
Enemmän luvattuani."
(Mamma — musta lehmä.
Veikko — punainen ori.
Sisko — sininen uuho.
Sulho — musta ruuna).
— — —
Venäläinen vainolainen,
Iankaiken kiertolainen,
Venäläinen vainolainen,
Soutelevi joutelevi,
Niemen nientä kiertelevi.
Neitonen kujertelevi
Venäläisen venehessä,
Karjalaisen kaitehessa.
Isopa rannalle lasekse,
Kujerrosta kuulemahan,
Vaikutusta vaatimahan.
"Lunasta iso minua!"
— "Millä mä sinun lunastan?"
— "Onhan sulla kaksi ruunaa,
Pane paras pantiks."
— "Ennen luovun neiostani,
Ennen kuin paraasta ruunastani."
(Äiti — kaksi lehmää.
Veikko — kolme miekkaa.
Sisko — kolme ruunua.
Sulhanen — kolme laivaa).