Pesi poian puhtahaksi,
Kapaloitsi kauneheksi.
Tästä täytyy päättää, että esillä oleva runo on joko Vienan läänistä levinnyt Pohjois-Aunukseen, taikka, joka tuskin on luultavaa, Aunuksen puolelta kulkenut kaksi eri kertaa yli Vienan läänin rajan, myöhemmässä muodostuksessaan pysähtyen rajaa lähinnä olevaan runoalueesen. Kumpaisessakaan tapauksessa ei runon vaellusta käy johtaminen suoraan etelästä Suomen Itä-Karjalasta, jonka laulutapa on aivan eri suuntaan muodostunut.
Saunanhaku-virren kolme eri toisintomuotoa: 1) inkeriläinen, 2) itäkarjalainen ja 3) venäjänkarjalainen eivät voi olla toinen toisistaan kehittyneitä, vaan edellyttävät yhteistä Länsi-Suomesta Itä-Suomeen kulkeutunutta alkumuotoa. Minkälainen tämä alkumuoto on ollut, voimme suunnilleen määrätä, vertaamalla näitä eri haarauksia ja tarkastamalla missä kohdin niistä kaksi tai kaikki kolme pitävät yhtä.
Saunanhaku-virren alkuperäisiksi piirteiksi saadaan niin muodoin: maamajaisen (1) eli lämpimän huoneen (2) s.o. saunan (3) pyytäminen; häpeällinen soimaus ja Maarian puolustus (2 ja 3); osoitus talliin mäelle[158] sekä uudistettu soimaus: "missä muutkin" (1 ja 3); lapsen syntyminen hevosen soimen luona jouluaamuna, jolloin pakkanen on heinätkin kylmännyt (1 ja 3).
Vähän vaikeampi on määrätä, kenen on ajateltu Neitsyt Maariaa näin tylysti kohdelleen. Mutta kaikesta päättäen se on hänen oma äitinsä. Inkerinmaalla tämä on akka, vaan enimmiten lisäyksellä: emohueni ja vanha vaalijani. Suistaman puolella esiintyy nimenomaan äiti. Eriävät Suojärveläiset toisinnot ovat jo siihen nähden, että niissä todella annetaan lämmin suoja, myöhempiä muodostuksia; jota paitsi vastakohta kahden, vieläpä neljän omaisen ja vieraan välillä on muista runoista lainattua. Pohjois-Aunuksessa Maariaa, joka tuo marjoja, on usein äiti yksin soimaamassa. Äiti hänet myös koskella käynnin jälkeen lähettää talliin, ennen palvelijan käyntiä kylässä isännän ja emännän puheilla.[159] Myöskin Vienan läänissä, missä joskus Maaria äitiänsä pyytää käymään kylyä kylästä, tämä tylysti viittaa mäelle talliin.[160]
Vasta sen jälkeen kuin pyydetty suojahuone sai perin suomalaisen nimityksensä sauna eli kyly, tuli osaksi alkusoinnun vaikutuksesta sen kysyminen kylästä Venäjän Karjalassa yleiseksi. Siten äiti joutui tarpeettomaksi, koska hänen yhtä vähän voitiin ajatella suostuvan kylyä pyytämään kuin itse antamaan, ja niin tuli hänen sijalleen viimein palkkapiika.
Suomalaisen Saunanhaku-virren alkuaiheena on ilmeisesti Luukkaan 2:n luvun 7:s värssy, jossa esitetään, mitenkä Maria pani lapsensa seimeen: "ettei heille ollut sijaa majassa." Mutta raamatullisesta kertomuksesta ei tämäkään runo suorastaan johdu. Samassa Vapahtajan lapsuuden kirjassa, jossa tarina kumartuvasta palmupuusta löytyy, kuvataan myös Jeesuksen syntyminen tarkemmin piirtein.[161] Josef ja Maria saapuvat Bethlehemiin yöllä, jolloin jo ovet kaikki ovat suljetut, ja joutuvat talliin, jossa Josef sitoo aasinsa härän seimen luo. Kun kylmä, joka nousee lattiasta, värisyttää vastasyntynyttä lasta, panee Maria hänet kapaloituna seimeen, johon aasi ja härkä eivät enää koske, nyökäyttäen vaan päätään merkiksi, että ovat tunteneet Vapahtajansa. — Niinkuin Borenius osoittaa,[162] on lisäksi vaikuttanut apokryyfinen apostoli Jaakopin prooto-evankeliumi, jossa kerrotaan Vapahtajan syntyneen vuoren luolassa sekä mainitaan Maariaa vastaan tehdyistä syytöksistä.
Tästä ei ole enää pitkä askel siihen käsitykseen, että majatalossa oli Maarialta tahallaan vihamielisyyden, eikä tilanpuutteen tähden yösija kielletty. Semmoinen käsitys tulee myös eräässä saksalaisessa kansanlaulussa näkyviin.[163]
Maria ratsasti majatalohon,
Joss' isännän paikalla nainen on.
Yösijaa pyysi hän itsellehen,
Vaan kaikki häneltä kielsivät sen.
He kielsivät tulen, ja kielsivät puut,
Pahasisuiset ihmiset, ilkeäsuut,
He Marian käskivät tallihin vaan,
Joss' ei ollut ovea, kattoakaan.
Tytyväisenä Maria mielessään,
Pani lapsensa oljille lepäämään.
Toinen Saksan katolilaisten laulama virsi alkaa kuvauksella, kuinka Vapahtajan syntyessä oli kylmä ja kuinka seimeen pannun lapsen yli aasi ja härkä suoraan hengittivät.[164] Välillä mainitaan kumartava palmupuu ja sitten vasta kerrotaan, mitenkä Josef Marian kera ensin tuli kaupunkiin, jossa ravintolan isäntä ajoi heidät pois, sekä sen jälkeen kylään, jossa majatalon emäntä toimitti heidät latoon. Yöllä kuitenkin, kylmän lisääntyessä, tämä emäntä miehensä käskystä teki tulen keittiöön ja kutsui Marian lapsineen lämmittelemään.