Muutamassa flaaminkielisessä joululaulussa, joka on kirjaanpantu Koillis-Ranskassa, kuvataan Jeesuksen syntyminen ovettomassa ja ikkunattomassa ulkorakennuksessa keskellä raesadetta, lumiräntää ja pakkasta, joka vedenkin oli jäätänyt.[165]
Oletettavasta skandinaavilaisesta välimuodosta on siis suomalainen runo saanut ainakin ne piirteet, että Maarian uloskäskijänä on nainen ja että ulkona on pohjoismaisen joulun pakkasaste. Lisäksi voisi aasin ja härän hengitystä saksalaisessa virressä verrata löylyn kuvaukseen Venäjän Karjalassa, jossa hevosen rinnalla joskus härkäkin esiintyy:[166]
Kuin on hepo hengähtävi,
Niinkuin Jumala luopi löylyn;[167]
Kuin on härkä huokoaksen,
Niinkuin taivonen vesin valaa.
Suomalaisen runon käsitys eriää kuitenkin siinä, että mikä saksalaisessa mainitaan epämukavuutena, on esitetty tarpeellisen lämmön aikaansaajana. Yhtäläisen ajatuksen sisältää suoranainen vähävenäläinen tarina,[168] mitenkä Vapahtajan maatessa seimessä, johon Neitsyt Maaria Heroodeksen pelosta oli hänet piiloittanut, härät ja aasit olivat häntä yhä peitelleet oljilla ja lämmittäneet hengityksellään, vaan hevoset olivat alati olkia päältä pois syöneet. Tarinan varsinaisen juonen tulemme tapaamaan Lapsenetsintä-virren johdantona Venäjän-Karjalassa, niin että voisi arvella osoitetun lisäpiirteenkin siitä suomalaiseen runoon siirtyneen. Vaan aivan yhtä hyvin saattaa olettaa niin yksinkertaisen ajatuksen kahdessa eri paikassa toisistaan riippumatta keksityn.
Kaikissa tapauksissa on tämän ajatuksen sovittaminen sauna-käsitteen yhteyteen: armeliaan luontokappaleen hengähdyksen kuvaileminen saunanlöylyn lämpimäksi, perin suomalainen käänne, joka antaa koko runolle ihan ominaisen leiman.
6. Lapsenetsintä-virsi.
Olisi vallan luonnotonta, jollei niin viehättävä kertomus kuin Luukkaan (2: 41-52) Vapahtajasta, joka kaksitoistavuotiaana jäi Jerusalemin temppeliin, kristillisessä kansanrunoudessakin vastaamme kajahtaisi. Tarjoohan siinä Maarian huolestunut etsiminen ja Vapahtajan selitys jäämiseensä mitä kiitollisimman aineen runolliselle käsittelylle.[169]
Etenkin Saksanmaalla näkyy tämä aine olleen hyvin suosittu ja monella tavoin muodostettu. Harvoin kuitenkin on kansanlaulussa säilynyt Raamatun ikämääräys, kuten voi olettaa seuraavassa kappaleessa:[170]
Kadonnutta Maria lastansa
Haki metsästä, haki pellolta.
Hänt' etsi myös Juutalaiskoulusta,
Näki lapsensa saarnastuolissa.
Enimmiten on tapaus joko yhdistetty Vapahtajan syntymään taikka siirretty eteenpäin hänen kuolemansa yhteyteen. Edellisestä menettelystä suomennettakoon esimerkki.[170]