[1358] Veckenstedt, Die Myth., Sägen u. Legenden d. Zamaiten I B s. 216. Tämän kirjan olen vasta myöhemmin saanut käsiini, joten siitä saadut tiedot eivät ole voineet saada sijaansa edellisessä luvussa.
[1359] Lönnr. A II 3, N. 40 Vuonnisen Ontreilta, Boren. 1872 N. 88 samasta kylästä, Lönnr. A II 6 N. 55 Tsenan Kettuselta ynnä joku muu.
[1360] Esim. Europ. G N. 400 luultavasti Korpiselältä, Lönnr. S N. 136, nähtävästi Juvalta; Sirel. V N. 31 Pyhäjärveltä; Ganand. s. 26, luultavasti pohjalaisen tarinan mukaan, sanoo Ilmarisen olleen koko maailman takojan.
[1361] 8. 158. Otavasta on Suomessakin joskus puhe, Sirel. N. 31.
[1362] Sommer 1848 N. 151 Jaakobin pitäjästä Varsinais-Virossa. Tämä tieto, niinkuin vastakin moni samallainen, on otettu niistä runsaista käsikirjoitusvaroista, jotka Suom. Kirj. Seura on Virossa kopioittanut, sen jälkeen kun teokseni edellinen vihko jo oli painettu. Siitä syystä ei niitä ole voitu sovittaa siihen paikkaan, missä ylimalkaan on puhe Kalevalan runoista Virossa. Sama runo, saatu Pihkovan puolelta, on myös saanut sijansa Kalevinpojassa (IX. 479 seur.) ja muistutuksessa siihen lauluun sanoo Kreutzwald että ajaja ja luoja yhdessä katkelmassa on sanottu Ukoksi.
[1363] Kaukaisemmat sukulaisemme Tatarit tosin tietävät Podo-Sünkün kiinnittäneen taivaan valot (s. 220); mutta tämä taru on kovin erillään ja siinä esiintyvä, josko vääntynytkin Buddhan nimi viittaa etelään.
[1364] S. 238.
[1365] Veckenstedt I s. 146. Hänestä kerrotaan myös, että hän tappoi veljensä Ugniegavan ja viskasi pään kuuhun, jäsenet tähtiin (vert. Thor'in samallaista tekoa s. 238). Toisen tarun mukaan molemmat veljekset yhdessä takovat ilman pielet ja asettavat niiden päälle, paitsi taivasta, myös manteren, meren sekä syvyyden (Veck. I s. 142).
[1366] Europ. H N. 29 luultavasti Korpiselältä kateen loitsussa, N. 76 Suistamolta manauksessa.