[1488] S. 187-90.
[1489] Satuna löytyy sama taru, joka on Päivänpojan retken aineena, joskus Suomessa, Esim. Nylander I N 16 Hauholta.
[1490] Monesti myös Turjan t. Lapin mereen t. Rutjan koskeen kovaan, jotka ovat yhtä selviä maantieteellisiä nimiä.
[1491] Eiköhän tässä piillee jokirikkaan Pohjanmaan ajatus.
[1492] Välittävänä siteenä lienee ollut, että Pohjolan emäntä joskus synnyttää pakkasen. Louhiatar muuten ei löydy aivan usein, kuitenkin jo Ganander'in Mythologiassa, siis viime vuosisadalla. Vielä harvinaisempi on lyhennetty muoto Louhi, joka epillisissä runoissa ilmautuu ainoasti yhden kerran, silloinkaan ei Samporunossa, vaan Lemminkäisen virressä (Lönnr. A II 5. 40 Vuonnisesta). Lönnrot itse on alkuna sen tiheään käyttämiseen painetussa Kalevalassa.
[1493] Välitysmuotona lienevät myös olleet ne runot, joissa Loveatar t. Louhiatar synnyttää koiran t. suden. Aivan monissa metsä- ja karja-luvuissa ei hän vieläkään ilmau.
[1494] Esim. Ahlqv. B N 201 peur. luvussa Ilamantsista, Europ. H 193 metsäluvussa luultavasti samasta paikasta y.m. Joskus nähdään väännös: raskuta rahaista kättä, Kättä kirjo kiimoittele (pro: kantta), esim. Lönnr. S N 166 Kesälahdelta.
[1495] Esim. Lönnr. A II 6 N 70 Arhipalta, Europ. K N 30 Suurjärveltä Aunuksessa (vaill.), G 646 Ilamantsista Sissoselta, Gottl. De proverb. fenn. s. 10 Taalain maalta (Pohjolan portit näkyvi, Tuvan uunit kuumoittaa).
[1496] Eksymiseksi voi sen arvata siitä, kun ne näissä tavataan harvemmin ja joskus samalta laulajalta saaduissa kappaleissa, joka myös Samporetken lauloi: esim. Europ. G 647 Huohvanaiselta, Aspel. A II N 4 Sotkamosta; Lönnr. S 258 Iisalmesta; Europ. v. 3 I s. 10 Ilamantsista, Sirel. N 197 Suistamolta (samassa on pikku muisto Samporetkestä); Becker A II 650 N 1 Pohjanmaalta, Gottlund N 592 c luultavasti Kangasniemeltä Savossa.
[1497] Lencqv. s. 34 tietymättömästä paikasta, Becker v. Z N 4 Pohjanmaalta, Reinh. v. XI N 234 Sakkulasta (nähtävästi Pohjanmaalta sinne tullut).