[1498] Ahlqv. B N 290, 163 Ilamantsista.
[1499] Tulen synnyissä: Lönnr. A II 8 N 24 Kajaanin puolelta, Polén N 12; Portin Pohjolan takaa Gottl. N 750 Norjan Savolaisilta.
[1500] Boren. 1871 N 33 Himolasta.
[1501] Lönnr. Q N 231 Ilamantsista.
[1502] Sinne taudit käsketään, Gottl. N 656 Kesälahdelta, Lönnr. 8 N 22 ja 3 N 57 Kajaanin puolelta tulen synnyssä ja kosken luvussa (edellisessä Pahat linnat liimottavi, Ukset Hiiden ummottavi); ähkyn luvussa Europ. H N 170 Ilamantsista ilmautuu Pohjan ponneton veräjä, Saranaton ilman salmi (sam. Ahlqv. B N 321 manauksessa, joka on Kullervon tuomioon liittynyt). Jälkimmäinen lisäys on kuitenkin nähtävästi vaan vaihdos yleisestä värssystä Sarajaisten salmen suulla, jossa ensimmäinen sana joskus myös on muuttuneena: Sarantolan (vert. edempänä Päivölän retken tutkimusta).
[1503] Esim. Saxb. N 1087 Kertulta, Europ. v. 3 N 66 ja 82 Markkovasta, N 367 Venjoelta, 45 Järvisaaresta; välistä: Alkoi Tuonela näkyä, t. linna liklottaa, kun kosija menee (esim. Europ. v. 3 N 186 luultavasti Inkerolta, 361 Venjoelta).
[1504] Länkelä P III N 1 c Soikkulasta, Porkka useissa toisinnoissa. Sen mukaan yhdessä Tulemajärven kilpakosinnassakin lauletaan: Hiiden huonehet näkyvi, Tuvan ukset tummottavat.
[1505] Lönnr. Q N 332 Ilamantsista.
[1506] Lönnr. A II 6 N 77. Oikeastaan ei sekään sisällä painettuun runoon vastaavaa muuta kuin r. 45 vv. 185, 187-90. Voiteen teko on toiseen tapaan. Painetussa Kalevalassa ovat vv. 23-176 pää-asiallisesti tautien synty nimisestä yleisestä loitsusta, 211-312 alku löylyn, sitten kipu-sanoja, 321-54 voiteen lukua. Vv. 195-6 ovat nelisäkeisestä katkelmasta (Lönnr. E N 561 luultavasti Vuokkiniemeltä), joka taitaa olla Tuonelassa käynnin alkua. Kaiken muun on nähtävästi Lönnrot itse lisännyt.
[1507] Lönnr. A II 7 N 13 jostain paikasta Vienan läänissä manauksessa, Berner N 45 Suopas-salmelta Vienan varsinaisen runopiirin ulkopuolelta veren sulussa, Laitinen N 25 Kerimäeltä suolan sanoissa.