[1508] Europ. H N 95. Saantipaikka tosin ei ole mainittu, mutta Basilier'in kokoelman N 83 Suojärven Ägläjärveltä (Iro-neidon laulu) on ainoa muu, missä samalla tavalla aurinko ja kuu tulevat kuultelemaan. Loppu on tästä uudemmasta kirjaanpanosta pois karissut.
[1509] Sampo-retkeä kokonaisuudessaan ei Salmin kihlakunnassa osata laulaa; siitä tunnetaan ainoasti muutamia muiden runoin sekaan pistettyjä säkeitä. Samalla seudulla, erittäin Suistamolla tuntuvasta Vienan vaikutuksesta ja sen syystä on jo ennen ollut puhe.
[1510] Sen jälkeen, mitä ylempänä on näytetty, ei tietysti ole tarvis enään ottaa lukuun 47:n runon alkua, vv. 1-36. Kaikki muu tässä runossa, niinkuin myös koko 48:s on tulen syntyä, joka ei ole Sampojakson kanssa missään yhteydessä ja kuuluu vanhempaan tarulliseen runokerrokseen.
[1511] Kirjeessä lehtori Keckman'ille Maalisk. 14 p:ltä 1834, joka sisältää ehdoituksen vanhan Kalevalan painoksen esipuheesen (kääreessä, joka on merkitty A I "concept t. en runosamling" ja tallelletaan yhdessä Suom. Kirj. Seuran muiden runokokoelmain kanssa) on tästä näin kuuluva Lönnrot'in selitys: "Vähimmin täydellisenä olen saanut laulannon, jossa lauletaan Väinämöisen ja Ilmarisen hankkeista saada uutta kuuta, päivää ja tähtiä taivaalle sijoitetuksi entisten Pohjolan akalta kätkettyin (P. akan kätkemäin) sijaan. Paikoin on siihen pitänyt täytteeksi omiakin sanoja panna, ei kuitenkaan sillä tavalla, että olisi itse asian perustuksesta poikettu, joka sekä tarinoimalla että laulamalla kansalta toimitettiin." Näistä "omista sanoista" näkyvät pää-asiallisimmat olevan vale-kuun ja auringon takominen (vv. 27-74) ja Pohjolan emännän asettaminen taivaan valojen ryöstäjäksi. Toisista runoista ovat lisätyt: vv. 1-10, 19-26 tulen synnystä; 11-13 eräästä Arhipalta saadusta didaktisesta runosta; 75-106 ovat tavalliset arvan sanat, tähän sovitettuna; 127-48 osaksi Päivölän virrestä, osaksi luultavasti Lönnrot'in omia; 159-66 osaksi jostakusta Kullervon paon toisinnosta (esim. Europ. K N 314 Jyskyjärveltä); 237-72 maidon luvusta (ilmautuvat kuitenkin Vienan puolella joskus myös Sampo-runon seassa, esim. Europ. K N 85 Akonlahdelta); 301-16 Tsenan Kettusen Sampo-runosta (Lönnr. A II 6 N 55, Topel. vanh. run. II s. 16); 317-34 tuntemattomasta lähteestä. 335-54 Luojan surmavirrestä, tähän sovitettuna; 379-402 luultavasti Lönnrot'in lisäys; 403-22 erinäinen rukous auringon puoleen (Topel. vanh. run. II s. 27 Pohjanmaalta).
[1512] Katso s. 147.
[1513] "Kyy" lentää pajan ovelle sitä sanomaa tuomaan; se on nähtävästi Ilamantsin kilpakosinnasta lisään eksynyt seikka.
[1514] Esim. Polén N 63, luultavasti Impilahdelta t. Suistamolta, Ahlm. I. 29 Juvalta, Saxb. N 1010 Keltulta ja Groundstr. N 114 Tönttölästä, kaikki manausluvussa; Europ. H N 68 Korpiselältä naittomiehen luvussa; Gottl. N 448 Juvalta hammasmadon luvussa; Ahlqv. B N 7 Liperistä t. Ilamantsista lemmen nostossa.
[1515] Esim. Polén N 52 Laatokan puolelta löylyn sanoissa.
[1516] Epäilemättä väärin kuultu pärinän sijasta, joksi päivän kehä myös sanotaan.
[1517] Ganand. s. 45-6.