[1558] Lönnr. Q N 2 Kiteeltä.
[1559] Suomessa ainoasti Europ. G N 645 Ilamantsista.
[1560] Esim. Bern. L N 87 Uhtuesta, Groundstr. N 27 Konnun kylistä, likellä Oranienbaum'ia. Joskus myös Ilamantsista (Ahlqv. B N 93).
[1561] Savossa ja Suomen Pohjois-Karjalassa enimmiten, Pohjanmaalla ja Aunuksessa harvemmin.
[1562] Helppohintaisen Kalevalan nimiluettelossa.
[1563] Kalevalan tutkimuksia I s. 143 seur.
[1564] R. 17. 45-46. Ne löytyvät kuitenkin ainoasti kolmessa Ilamantsin runossa (Europ. G N 632, Lönnrot Q N 79-80, Ahlqv. B N 155) ja yhdessä pohjalaisessa (Utajärveltä, Becker Ha. Ganand. mythologiaan s. 99-101).
[1565] S. 166.
[1566] Europ. G N 642. Samoin hänen sisarensa Melaselässä G N 157. Kivijärveltä Vienan läänissä saatu kappale liittyy myös siihen, vaikka on vaillinainen. Vuonnisessa (Lönnr. A II 3 N 62, Boren. 1871 N 69, 1872 N 110) Vipusen poika Lemminkäinen hakee sanoja vanhalta Vipuselta. Huomattava tässä suhteessa on, että Vuonnisessa muutenkin useissa pikkuseikoissa huomataan Ilamantsin vaikutusta. Sakkulasta (Reinh. v. 11 N 315, v. 12 N 8) saadut ovat vaan katkelmia, nähtävästi hämärää kaikua pohjosesta, liittyen lähimmin Vuonnisen laulutapaan. Eksymisen todistaa myös väännös jälkimmäisessä rivissä: Lohtehikko t. Lohten eukko t. Akka Louhte (= luottehikas) Lemminkinen. Joskus ovat myös puheenalaiset rivit nähtävänä loitsuissa.
[1567] Saman Sissosen laulama, Europ. G N 649.