[1598] Esim. Lönnr. A II 6 N 75 Arhipalta, Sjögr. Q N 43 Vuokkiniemeltä, Lönnr. A II 3 N 3-4 Kiannalta, Becker lis. Ganand. Mythologiaan s. 98-101 Utajärven kappelista, Topel. vanh. run. I s. 30 Kemistä (viime vuosisadalta), Lönnr. Q N 358 Enolta, Arvidss. C VI K Kiuruvedeltä, Lönnr. S N 258 Iisalmesta, Reinh. XII N 95 Sakkulasta y.m.
[1599] Huomattava on että käsikirjoituksissa tämä kansa harvoin lauletaan, enimmiten ladotaan.
[1600] S. 137.
[1601] Esim. Erlemann C 52 b Vörumaalta, Peet N 262 Viljannista, Krickmann N 17 Varsinais-Virosta. Yhdessä ainoassa vaan tehdään sarvesta pilli. Useammin tavataan toisinto, jossa peura, mikä pellossa tekee pahaa, ammutaan ja sarvesta tehdään torvi (esim. Moks N 30 Viljannista, Kreutzwald A N 260 Tarvastusta). Ensinmainitussa kappaleessa tulee kertovärssyssä myös kantele, vaan samassa viulukin lisään.
[1602] Mythol. s. 102. Kuitenkin löytyi jo silloin sekin toisinto, jossa kantele tehdään hauista (Vert. Ganand. Mythol. s. 13). Pohjanmaalla ja Savossa tavataan usein sellaisiakin kappaleita, jotka vaan sisältävät kanteleen soitannon (Ganand. s. 104, Arvidss. C X N 7).
[1603] N 774. — Sokea sopesta vaatii kanteletta luokseen myös eräässä Ilamantsin runossa (Europ. G: N 127).
[1604] Kiannalta saadussa (A H 3 N 3-4) tapaamme aivan eteläiset säkeet: Uupui kantele vähäistä: yhtä kieltä, kahta jouhta. Anna, impi, hapsiasi, neitonen hivuksiasi. Immen itku nähdään parissa muussa (esim. Europ. H N 148-9 Suojärveltä, Lönnr. R 617 Kostamuksesta, Europ. K N 36 Kiimasjärveltä). Parissa koppa tehdään puusta, vaikka ylimalkaan sanotaan hauin pään olleen kanteleen aineksena (esim. Lönnr. A II 6 N 75 Arhipalta, Bern. N 10 Repolasta).
[1605] Esim. Genetz N 42 Vuonnisesta, Boren. 1871 N 91 Latvajärveltä, Topel. vanh. run. I s. 30 Kemistä, Ganand. Mythol. s. 104, Gottl. N 602 Savosta. Joskus on Venäjän puolisissakin tosin "vatsallehen", mutta ainoasti Lönnrot'in käsikirjoituksissa, joissa äänet ei ole niin tarkasti kirjaan pannut kuin uudemmissa. Joskus tavataan Vienan toisinnoissa myös suomalainen murteellinen sana "_vattu_raunioilla" (joihin hauki tarttuu); mutta se ei ole yhtä todistavainen, koska vaan satunnaisesti on eräästä loitsusta sekaan tullut.
[1606] Yhtä usein kuitenkin nähdään "hyvän hevosen", ja mahdoton on aivan varmaan päättää, kumpi toisesta on syntynyt.
[1607] Parissa virolaisessa toisinnossa tehdään jousi (!) hauin hampaista t. kylkiluusta (Veske N 388 vanhalta kuuluisalta Epp Vasar'ilta), joskus koko kannel, paitsi puusta, myös hauin hampaista, lohen leukaluusta (esim. Neus N 13 Varsinais-Virosta). Näissä kuitenkin luultavasti näemme kaikua Suomesta.