Laitilassa kerrottiin kuinka Kalevanpoika kantoi kiviä kostoksi
Untamalaisille. niin että heidän niittynsä jäi niittämättä.[361]
Paitsi sitä ilmautuu Kalevanpojan t. Kalevanpoikien nimi monissa muissa saduissa, joissa kerrotut seikat eivät ole yhtäpitävät Kullervon runoin kanssa.[362]
Halikossa kerrottiin vielä tämän vuosisadan alussa vaskivaimosta, jonka seppä oli itselleen takonut.[363]
II. Kalevalan runot Vironmaalla.
Löytöretkellämme, Kalevalan runojen ha'ussa, on meidän nyt poikkeeminen Suomen lahden poikki, niiden veljiemme luokse, jotka siellä elävät Virolaisten nimellä. He ovat kaikkein kau'impana epoksemme nykyisestä parhaasta säilypaikasta; mutta yhtähyvin tapaamme heilläkin aivan arvaamattoman rikkauden vanhoista runoista ja taruista, jotka monin suhtein ovat vieläkin täydellisemmät kuin Inkerissä.
Luomistarusta on Virolaisilla hyvin paljon ja tärkeitä toisintoja. Yksi[364] kertoo, kuinka oli neljä neitoa, sisarusta soutavata: yksi oli joen näkki, toinen neito tähden tytär, kolmas kuun kasvatti, neljäs päivän pääskyläinen. Ne kutoivat Taaran (ylijumalan) käskystä hopea- ja kultakankaita päivälle ja kuulle vaatteiksi, vedelle pitsiverhoa, maalle utuvaippaa. Mutta viimein he siihen työhön kyllästyivät:
Aika lähti ikäväksi,
Ajan kierto kipeäksi,
Kapeen kierto kapeen kanssa;
Ei ole miehet maistamassa,
Puolisot ei kaitsemassa.
Mikä ihmeellinen yhtäläisyys Kapeen, Ilman immen, ensimmäisten olo-aikain kanssa! Tosin on suomalaisessa runossa puhe ainoasti yhdestä neidosta, virolaisessa neljästä. Mutta tapaammepa me Kalevalassakin toisin paikoin useampia Luonnottaria.
Joen näkkiä vastannee Kalevalassa veden emoksi muuttunut ilman impi. Päivätär ja Kuutar myös ilmautuvat meidän runoissamme; niillä on hopea- ja kulta-kangasten kutominen virkanansa aivan kuin heidän virolaisilla sisarillansa. Huomattava on että toisessa paikassa taas suomalainenkin "impi ilman päällä" soutaa venehellä vaskisella, purrella punaperällä.[365] Parissa paikoin ilmautuu Kalevalassa kolme Luonnotarta, esim. kun he lypsävät rautamaitoa,[366] tai kun käärmeen synnyttävät.[367]
Toisessa virolaisessa runossa[368] Siuru-lintu, sinisiipi, ilman emän hautomatta syntynyt, lentää ympäri kaikkia ilmoja: