Virossa on sitten kuninkaallisen Kalevinpojan nimen ympäri myös
ryhmittynyt suuri osa muista, eteläpuolella Suomenlahtea liikkuvista
Kalevalan aineksista, niin että hän monissa suhteissa samassa on
Virolaisten Wäinämöisenä, Ilmarisena sekä Lemminkäisenä.
Yksi näitä Kullervo-taruun alkuansa kuulumattomia, mutta nyt Kalevinpojalle omistettuja töitä on hänen purjehduksensa Pohjan perille, joka sangen monessa seikassa likeisesti vastaa meidän runojemme meriretkiä. Ensi-aluksi on Kalevinpojalla aikomus lähteä hevosella,[465] aivan kuin Wäinämöisellä ja Ilmarisella.[466] Sitten hän lähettää rakennusmestarinsa Olevinpojan kaatamaan suurta tammea laivan tarvepuiksi,[467] jonka asian Kalevalassa Wäinämöisen apulainen Pellervoinen toimittaa. Tosin on meidän painetuissa runoissamme tämä laivanrakennus kuuluva Wäinämöisen toiseen kosimis-yritykseen, mutta käsikirjoituksissa se oikeastaan tapahtuu kanteleen synnyn tahi muiden meriretkien valmistuksissa. Olevinpoika virolaisissa lauluissa ei saakaan kuitenkaan tammea kaadetuksi, vaan kehoittaa Kalevinpoikaa rakentamaan laivaansa raudasta, että se paremmin kestäisi Pohjanperän Ruijan-tulten palaessa.[468] Tähänkin on Kalevalassa jonkunlainen vastine; kehuuhan Wäinämöinen myrskyä pelkäävälle Lemminkäiselle:
"Sentähen sotavenosen
Rinta rautahan rakettu,
Ja tehty teräsnenähän,
Jottei tuulen tuiki vieä,
Eikä viskoa vihurin".[469]
Laivansa, Lennokin, täyttää sitten Kalevinpoika monenlaisella väellä: merimiehillä, sotureilla sekä tietäjillä.[470]
Löytyypä Virolaisilla toinenkin runonkatkelma, joka on vielä tarkemmin yhtäpitävä suomalaisen kertomuksen kanssa Wäinämöisen laivaväestä:
Jaan (Juhana) teki Veltsasen venehen.
Ullakon alla uuden laivan;
— — —
Jaan pani päälle purjehia,
Niinkuin neidot liinasia;
Jaan pani päälle nuorasia,
Niinkuin hopealankasia.
Lykkäsi laivan hiekalle,
Tyrkkäs tervatun vetehen.
Jaan pani vanhat soutamahan;
Vanhat souti, parta vapisi;
Jaan pani nuoret soutamahan:
Nuoret souti, purjeet jouti.[471]
Näin meni Jaan kultamaalle ja nai sieltä halvan orjatytön. Hämärämmän muiston samasta matkasta näkyy myös sisältävän seuraava kappale virolaisessa kosiolaulussa:
"Tehkää, miehet, toiset laivat,
Paremmat kosiopaatit,
Pankaa päälle silkkiseilit,
Pankaa vanhat soutamahan!
Soutakaa, vanhat, voimattomat,
Soutakaa laiva Suomenmaalle,
Komea paatti Pohjanmaalle!"[472]
Ennen lähtöänsä Sammon ryöstöön teettää Wäinämöinen Ilmarisella itselleen uuden aseen, josta tulee "miekka miestä myöten, kalpa kantajan mukahan". Iloissansa kehuu Wäinämöinen sillä lyövänsä vaikka vuoret poikki.[473] Samoin Kalevinpoika, saatuansa miekan Suomen sepältä, hakkaa sillä alaisimen halki ja huudahtaa:
"Sepä on miekka miestä myöten,
Siinä on tuki tukevan!"[474]