[190] Lisäksi: Lyhyt runous-oppi ja Runous-opin pääkohdat 1891.
[191] Aksel August Borenius on syntynyt 19 p. Maalisk. 1846 Porvoossa, jossa isä oli kymnaasinlehtorina. Tuli ylioppilaaksi 1863 ja filosofian kandidaatiksi 1871. Kävi vv. 1871, 1872 ja 1877 keräämässä vanhoja runoja ja niiden sävelmiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannuksella, jonka kirjaston ja arkiston hoitajana myös oli vv. 1876-79, pannen nämät aivan uuteen kuntoon. On m.m. julkaissut: Selityksiä runonkeräyksistäni ja niiden johdosta muutamia mietteitä Kalevalasta Kielettäressä 1872; Missä Kalevala on syntynyt? Suomen Kuvalehdessä 1873; Suomen keskiaikaisesta runoudesta I. Luojan virsi Virittäjässä 1886.
[192] Viime aikoina on hän etenkin edistänyt siperialaisten kalliokirjoitusten kokoilemista, julkaisemista ja tutkimista.
[193] Sekä ennen mainittu Juhana Vilhelm Snellman'in elämä, joka on myös suomeksi ilmestynyt 1896.
[194] Myös Godenhjelm'in voi tähän lukea sekä itse kirjan tekijän. Ryhmitys on muuten kokonaan toimittajan.
[195] Myöhemmin on hän julkaissut kokoelman Raittiusrunoja 1889 sekä kertomuksen Salmelan heinätalkoot 1891.
[196] B. F. G(odenhjelm), Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1876 s. 43.
[197] Lisättäköön: Itätsheremissiläiset kielennäytteet saksalaisen käännöksen kera Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksissa 1889 ja Kuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä Tiedeseuran Bidrag'eissa 1891.
[198] Kokoelman runojansa julkaisi Arvi Jännes nimellä Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi 1889. Promotsiooni-runoilija 1897.
[199] Ilmestyivät 1867-70; yksin on Cajander uudistanut suomennoksen mallikelpoiseksi 1889. On myös uudestaan suomentanut Topelius'en Maamme-kirjan ja Luonnon-kirjan 1886.