Ja vielä vuonna 1719 sanoo Stjernman, toimittaessaan luettelon Turun oppineitten töistä (Aboa litterata): "Ettei arveltaisi ikään kuin vieraasen viljaan sirpillä koskevani — — kun vieraita ja muun maan töitä[91] Tukholmassa olen ruvennut keräelemään". —
Tunnustaapa itse hallituskin Suomea erinäiseksi maaksi. Tämän vuosisadan kuluessa ulostulleilla Rukouspäivän julistuksilla on melkein aina päälläkirjotuksena: — — "coco Ruotsis ja sen alla olevis maacunnis, nijn myös Suures Ruchtinanmaasa Suomes"; — — välistä sanotaan; "sekä myös" tahi "samalmuoto myös".[92] Sama näkyy välistä asetuksissakin esim. Kuninkaall. suojeluskirja tullimiehille "Ruotzis, Suomes ja niiden alla olevisa maacunnisa" 1681[93] — "Cuning. Maj:n säändö yhdestä yhteisestä Contributiosta — — Ruotzis ja Suomes" — — 1699.[94]
Suomalaisten puolesta lienee vähäinen todistus siinäkin että Turun hovi-oikeuden esimies Juhana Kurck (k. 1652) keräeli tietoja Suomen aatelistosta[95] ja saman hovi-oikeuden vara-esimies Sven Lejonmarck (k. 1728; Mikael Agricolan pojanpojan poika) kokoeli aineita "Suomen, kotimaansa historiaan".[96]
Turun mainitsee Suomalainenkin Samuel Justander nimellä "Finlandiae metropolis".[97] Hartikka Speitz, Hämäläinen, Sota-artikelein käännöksestä[98] sanoo sen tehneensä "isänmaalle (nimittäin Ruotsin valtakunnalle) ja omalle kansalleen mieliksi". — Ja missä suomenkielisissä arkkiveisuissa ja muissa runoelmissa on puhetta Ruotsinvallan oloista ja onnesta, aina pannaan rinnakkain "Ruotzi" ja "Suomi". Katsokaamme esimerkiksi veisu Juutinsodasta XI:n Kaarlen aikana;[99]
"Cuin on tehnyt onnellisex
Aset Ruotzin sekä Suomen."
Laurentius Petri Tammelinon Ajantieto 1658:[100]
"Tästä tuli Ruotzalaisill
Suru sekä Suomalaisill" — —
Ruotsin suruveisu Ulrika Eleonoran kuolemasta 1693:[101]
"Ruotzi riutu kyynelildä,
Nijn myös Suomi suruinen."
Arkkiveisu vuodelta 1683:[102]