"Itze ilman Herra Jesus,
Aivan autuas Jumala
Piti pilvissä keräjät,
Selkiässä selvät neuvot,
Ruotzin avux runsahaxi
Andoi tuulen, teki tuiscun,
Lumitteli luntun neuvot,
Sammutteli säkehetkin
Venäläisten vänniköistä".
Muutenkin on tässä sanoja sekä puheenparsia, jotka löytyvät Kalevalan runoissa. Ulkomuoto muuten on aivan virheetön, pait että välistä, vaan harvaan, on joku sana katkaistu.
Vielä neljännen runon kirjotti Perttuli Vhael,[230] jonka nimi on:
Suomen suruisen cansan
Ynnä Pohjan peräläisten
Vaikia valitusruno
Alla vaivan vaikeimman,
Venäjän verisen miecan
Tygö Carlen callehimman
— — — — —
Runo raudalla rakettu.[231]
Se on säikähtyneen Suomen hätähuuto v. 1714 koska Venäläinen, koko Suomen vallotettua, alkoi tehdä hirmutöitään! Suomi pelolla kysyy missä sankarinsa niin kauvan viipyy ja huutaa häntä avuksi, luetellen kauheita kärsimiänsä, ensin varain riistämiset, sitten lasten viemiset vieraasen maahan, vieraasen uskoon, tuosta julmat vaivat, millä ihmiset kidutettiin kuoliaksi. Viimein lupaa Kaarlelle täydet verot tuoda ja muutenkin kaikin puolin siivosti elää, jos vaan tulisi kotiin, lopettaen tällä surkealla huudolla, joka muutenkin yhä välistä puhkee sen rinnasta:
"Caarle cuuluisin cuningas,
Tule cullainen cotihin
Tuoppas rauha tullesansi!"
Lopuksi tässä vielä on mainittavana 2 lauluteosta jotka ovat erilaatua kuin edelliset. Toinen niistä, Huonen-Speili[232] — — Opixi caikille IaloMaxi on opettavainen ja sisältää neuvoja isännille, emännille, rengeille ja piioille. Se on riimillinen runo ja sisällykseltään aivan suloton. Mutta kuitenkin on sitä kansaan levinnyt 10 painosta, viimeinen 1848. — Nuot puustavit I.M. epäilemättä tarkottavat tekijää, joka kielestä päättäen taisi olla Varsinais-Suomalainen taikka Satakuntalainen, mutta Porthankin häntä vaan mainitsee sanalla "auctor anonymus".
Toinen on veisu "Talonpojill cunniaxi ja ylistyxexi", jonka on sepittänyt Tornion kirkkoherra Kaapriel Tuderus k. 1705. Se kuvailee hilpeästi ja taitavasti talonpojan töitä ja elämää. Ruotsin senaikuisten lauluseppäin vaikutus näkyy sen konstikkaissa riimeissä esim.
"Silloin vasta riemu se cuulu,
Cosca soivat pilli ja huilu:
Moni himost pala ja hala;
Silloin nuori mies hyppä hies.
Morsian cruunupääs ombi pahas sääs;
Silloin olut tuodan ja suodan,
Coska malja ystäväin juodan."
Ruotsalaisuus ja Fennofilot 1721-1766.