Maljat, veikkoni, täyttäkää!
Vielä nyt veren kuohuvi kosket,
Nuoruus se punastuttavi posket;
Nuoruuden olkohon malja tää!
Mietteet murheiset
Poies haihtukoon;
Tuskat turhaiset
Nuoruuden kevyt miel' pakohon ajakoon!
Ensimaljan nyt nuoruus saa!
Niin! maljan sen nuoruus saa!
Hurraa!
Toinenpa malja se armahan on!
Mit' olis nuoruus rakkaudetta?
Niin olis kuin kevät kukkahisetta,
Kolkko vaan, iloton, suloton!
Autuus taivahass'
Lempi on sula vaan.
Maan pääll' autuas
Olen kun katsoa kultani silmihin saan.
Toisen maljan sen armas saa!
Niin! maljan sen armas saa!
Hurraa!
Kannun pohja jo pilkoittaa.
Viimeisen kerran täytän mä maljain.
Tehkää se myös: päin juokaamme paljain!
Maljan viimeisen saa kotimaa.
Huokaus viimeinen
Suomen olkohon!
Suomen etehen
Viimeiseen pisaraan veri vuotakohon!
Maljan viimeisen saa kotimaa!
Veren viimeisen Suomenmaa!
Hurraa!
Soittoa kuullessa.
Kaiu, kaiu, kaunis ääni,
Sävel, soios, suloinen!
Soidessasi mielen myrsky
Rauhaan viihtyvi;
Sydämessä huima hyrsky
Aaltoin tyyntyvi.
Kaiu, kaiu, kaunis ääni,
Sävel, soios suloinen!
Ketoa kuin kuivuvaista
Kaste kostuttaa,
Niinpä rintaa riutuvaista
Soittos virvoittaa.
Kaiu, kaiu, kaunis ääni,
Sävel, soios, suloinen!