Toivon kukat kuihtunehet
Tointuu tuoksumaan;
Syämen linnut paennehet
Taas saa laulamaan.
Kaiu, kaiu, kaunis ääni,
Sävel, soios, suloinen!
Pianpa päämme vaipunee
Maan kylmään kainaloon.
Siis lempikäämme, veikkoset,
Siis suudelkaamme, poikaset,
Kun vielä huulet lämpöiset
Nyt suuta tarjoaa!
Sotamies-laulu.
No, miehet, miekat naulahan
Nyt pankaa riippumaan!
Käs' vasen neidon kaulahan,
Pikari oikeaan!
Kuin syksyn kukka kerkeä
On sotamiehen elämä.
Sen mettä aik' on imeä,
Kun vielä kukoistan.
Mi haitta, josko juotanee
Nyt liika pisara —
Se verenämme vuotanee
Jo maahan huomenna.
Siis juokahamme, veikkoset,
Ett' tappelussa punaiset
Ei ehtyis veren lähtehet
Tok' ennen aikojaan!
Jos huuleen huuli haipunee,
Hiis sitä moittikoon —
Pianpa päämme vaipunee
Maan kylmään kainaloon.
Siis lempikäämme, veikkoset,
Siis suudelkaamme, poikaset,
Kun vielä huulet lämpöiset
Nyt suut tarjoaa!
Pikku Julius vainaa.
Mamman Luli pikkarainen
Läksi maailma-matkalleen,
Mut jo pian lapsukainen
Väsyi pienin jalkoineen.
»Syliin, syliin!» itki
»Enemp' astua en voi!»
Kohta enkeli jo tuli,
Lepoon Lulin päästä soi.