Hän silmät ehkä loisi
Myös meihin raukkoihin
Ja päivän paistaa soisi
Saloihin synkkihin.
Ei ääni mulle suotu
Oo satakielisen;
Heikoksi siipi luotu
Ei kanna taivaasen.
Vaan laulustani kuiten
En huoli vaieta,
Kun ääni lintuin muitten
Ei kuulu talvella.
Paremmat laulu-äänet
Keväällä ehtinee,
Niin kuullellessaan noita
Jo varpu vaikenee!
I. EMMA.
Lemmen aamu.
Jo vaipunut ol' sydämeni toivo, —
Kuin yö ol' mielen' synkeä ja musta
Ja tunnon aallot epäilyksen jäissä!
Mä tulin luokses — poskes punastuivat!
Se oli lempen' armas aamurusko!
Ja toivo sydämessän' heräs jälleen.
Ja säde kirkas säihkyi silmistäsi! —
Se oli lempen' ensi päiväkoitto!
Ja pimeys sydämestäni haihtui.
Sä sanan yhden virkoit ainokaisen! —
Ja lemmen päivä kohos kokonansa!
Ja nietokset mun sydämessän' suli.