Konsulinna jutteli nyt juurta jaksaen neidille enkeli-tarinan.
— Oi miten kaunista! huudahti neitikin.
— Pojalla on hieno runollinen fantasia, huomautti konsulinna lopuksi.
— Ylen hieno! myönsi neiti.
Ja se enkeli-tarina sovitti paljon Akillesta neidin silmissä.
* * * * *
Loppukesän koulutti neiti Engman Ellaa ja Akillesta Bergissä.
Nyt oli tullut jo syksy.
Aarne-pastori oli mennyt kihloihin Lotti-neidin kanssa. Sen tapauksen johdosta, sillä Aarne-pastori oli kaikkien kaupungin herrasnaisten lemmikki, oli konsulinna luvannut sydämessään tehdä jonkun erikoisemman hyvän työn.
Mitä hän sitte tekisi? Sitä hän oli miettinyt monet iltayöt.