— Etkö Akilles, olisi hyvä? Minä voin pahoin.
Ella ojensi luistimensa.
— Anteeksi! En ehtinyt.
Akilles otti kumartaen luistimet Ellalta. Mutta tunsi itsensä hirveästi pettyneeksi.
Ella huomattavasti tahtoi kävellä yksin edellä.
— Mikä neitiä vaivaa?
Ella ei vastannut. Mutta julma vastaus tuli itsestään Akilleen sieluun:
Ella rakastaa Joria!
Akilleen korvissa suhisi, silmissä oli kosteaa ja aivot kuumenivat. Ne tuntuivat aivan palavan.
— Etkö sinä, Akilles, juo olutta? kysyi Ella.
— Kuinkas minä, joka olen köyhä, kurja, viheliäinen raukka, vastasi
Akilles ja tunsi tyytyväisyyttä, että voi vähän pistellä Ellaa.