— Älä huoli, Akilles, itkeä! En minä ole pahaa tarkoittanut.
— Itkenkö minä?
— Äänesikin värisee.
— Annatko minulle kantopalkaksi yhden pienen lupauksen?
— Minkä sitte?
— Hyvin pienen.
— Kuinka pienen?
— Että otat lukeaksesi minun tekemän runon?
— Oo! Sinun tekemän runon! Oletko sinä runoilija? No tuleehan sinusta sittekin suuri mies. Olet musikaalinen ja runoilija. Kerrassaan hieno mies!
Samassa Ella katsoi nauraen Akilleen suuria kiillottomia nahkasaappaita.