— Oh! Sitä hän ei ole minulle puhunut.
Anna jäi ajattelemaan. Tappuran puheessa oli silti järkeä hänenkin mielestään.
— Mutta en usko, että Pertti sopimuskirjaan suostuisikaan. Se loukkaisi häntä liian syvästi. Ja ajatelkaa, mikä hirveä häpeä tulisi, jos hän vihillä kieltäytyisi!
— Ei pelkoa! Minä tunnen siksi hyvin Pertin.
— Mutta en minä nyt sentään —!
— Jos kieltäytyisi, joka muuten on aivan mahdotonta Perttiin katsoen, niin silloin astutte te väliin ja revitte palasiksi sopimuskirjan. Sillähän se on tehty. Sopisihan kuitenkin koettaa.
Tappura haastoi henkensä takaa.
— Voi sentään, kun tämä on ikävä asia! Uskon kyllä, että te sulasta minun edustani tätä ehdotatte. Mutta siltikin…
— Juuri niin sitä teen.
— Ja kyllä on viisastakin olla varovainen…