Lyönnit toistuivat. Hannes meni ovelle hiukan pukeuduttuaan.
— Kuka siellä?
— Oi, rakas opettaja…! kuului oven takaa valittava ääni.
— Kuka se?
— Karvisen emäntä.
Hannes yhä enemmän hytkähti. Siellä oli siis se nainen, joka oli hulluuden rajamailla. Ehkä olikin jo täysi hullu ja oli lähtenyt tänne koululle sydänyönä kummittelemaan.
— Rakas opettaja! Avatkaa Jumalan tähden! Ja pyyntöä seurasi hyvin syvä huokaus.
Hannes avasi. Näkyviin tuli Karvisen emäntä avojaloin yöröijy päällä ainoastaan saali hartioille heitettynä. Mutta ilman huivia hän oli.
— Jumalan tähden opettaja on hyvä ja seuraa, pyyteli emäntä.
— Mutta minne?