»'Vai niin!' sanoi hän pitkään. 'Vai ei ole teillä multarahoja edes.'
»Laarilaiset eivät ymmärtäneet, mitä kovaa nuhdetta nämä sanat sisälsivät. Heillä oli jotakin toista mielessä. Näyttihän siltä kuin olisi Anterolla ollut jotakin sanottavaa, ja väänteli ja käänteli siinä Kyöstikin lakkiansa. Heitä ennen ennätti kumminkin Miina.
»'Jos ette pane pahaksi, pastori, niin pyytäisimme tietää, eikö vaari ole jättänyt teidän huostaanne jotakin … testamentin tapaista.'
»'On', vastasi pastori. 'Vai on vainaja sen teille ilmoittanut. Puhuiko hän myös, kenen hyväksi se on tehty?'
»'Kyllä hän sanoi, että minä se hänen omaisuutensa perisin', kiiruhti
Antero sanomaan.
»'Mutta minähän tuota…'
»'Älä puhu sinä mitään, Kyösti', keskeytti miestään Miina; 'vaari kyllä tiesi, mitä teki.'
»Pastorin huulet vetäysivät hymyyn. 'Älkää nyt vaan ruvetko riitelemään', sanoi hän; 'silloin voisi käydä niin, ettei kukaan teistä perisi mitään. Muuten on Laarilan isäntävainajan määräys, että testamentti luetaan vasta hänen hautauspäivänänsä.'
»Laarilaiset näyttivät hieman nolatuilta. Olisi ollut niin hauskaa nyt jo tietää, paljonko vaari jätti jälkeensä. Mutta eihän heidän tarvinnut kauankaan tuota tietoa odottaa.
»Ei, sillä jo seuraavana sunnuntaina oli iso-isä haudattava.