XV.

EPÄILYTTÄVÄ RAUHA.

"Rauha, rauha, vaikka ei rauhaa olekaan."

Jer. 6: 14.

Jätimme patteriin niin lujan suojelusjoukon kuin luulimme tarpeelliseksi ja vartioveneen pitämään silmällä virtaa. Sitten läksivät loput pienestä joukostamme takaisin kylään.

Tämä paluumatka muodostui jonkunlaiseksi riemukulkueeksi. Muutamat alkuasukkaat olivat kiiruhtaneet edeltäpäin Tumabongiin ilmoittamaan voitostamme ja hakemaan soittovälineitä, joita kylässä tuntui olevan suuret määrät. Soittajat olivat erinomaisen hyvin harjoitelleet, ja nyt he marssivat meitä vastaan naisten ja lasten seuratessa heitä, asettuivat joukkomme etupäähän ja soittivat sotaisia kappaleita.

Se seikka, että jälkijoukossamme oli noin tusinan verran karkeasti kyhättyjä paareja, joilla kuolleita ja haavoittuneita kannettiin, ei näyttänyt ollenkaan häiritsevän yleistä iloisuutta, ja ainoastaan kenraalimme jyrkkä käsky vaimensi soiton ja huudot lähestyessämme kunnantaloa, jonka lipputangossa vallankumouksellisten lippu liehui puolitangossa.

Pysähdyttyämme rakennuksen edustalle tulivat Matteo ja Luiz Valdez surullisin ulkomuodoin, mutta tyynesti ja maltillisesti meitä vastaan vanhan Livingstonin ja muiden miehiensä kanssa. Filippiiniläiset tervehtivät uutta kenraaliaan tavalliseen tapaansa taivuttamalla toisen polvensa ja koskettamalla otsaansa, vanhan Livingstonin koettaessa kömpelösti tervehtiä sotilaallisesti ja irvistellessä salakähmää koko ajan.

Kapteeni Hemingway tervehti heitä jokaista kädestä. "Kiitoksia, ystäväni", vastasi hän lämpimästi heidän onnentoivotuksiinsa. "Niin, olemme ajaneet espanjalaiset pakosalle, mutta minun ansiotani ei siinä paljonkaan ole. Teidän isänne, Luiz, osoitti minulle, missä meidän voimamme oli ja minä olen vain seurannut hänen ohjeitaan. Luullakseni menetti asianne — meidän asiamme, tarkoitan, sillä olemme nyt auttamattomasti sekautuneet siihen — yhden kykenevimmistä miehistään eilen."

Kun Luiz kuuli isänsä muistoa näin kunnioitettavan, täyttyivät hänen silmänsä kyynelillä, mutta hän sanoi rohkeasti: "Isäni tiesi luovuttavansa työnsä taitaviin käsiin, kapteeni — ei kun kenraali, piti minun sanoa", lisäsi hän nopeasti.