»Mistä?»
»Saunan lattian alta».
»Onko siellä pieniä veljiä?»
»On kyllä», vastasi muori.
Minä olin hyvin iloissani ja hyväilin pikku veljeäni.
Kun renki Heikki tuli puolista syömään, en hänelle kohta virkkanut veljestä mitään. Mutta kun Heikki kysyi äitiä, sanoin että hän on kipeä. Heikki ei puhunut mitään, vaan tupakkaa pannessaan hyräili tuota vanhaa laulua:
»Kaks' ilopäivää on miehellä vaan:
Kun ämmästä pääsee ja kun ämmän saa.»
Mutta kohta kun hän kuuli itkua kamarista ja Takamaan muorin äänen, sylkäsi hän ja rupesi syömään.
Iltapuolen päivää vietin saunassa Polluksen kanssa. Revimme irti lattialankkuja, minkä voimme, ja etsimme niiden alta pieniä lapsia. Mutta ei löytynyt yhtään. Pimeän tullessa menin äidin kamariin ja sanoin Takamaan muorille, ettei meidän saunan lattian alla suinkaan ole pieniä lapsia.
»Ei se teidän saunasta ollutkaan».