Tilani ei parantunut, ennenkuin kävin rippikoulun ja kykenin miesten töihin. Sitten aloin vähitellen saada Eeron harmiksi savuja luihautella yhä tiheämmin ja julkisemmin.

Oikein sydäntä hiveli, kun tytöt kirkolla aina minuun vilkuivat eikä Eeroon. Mikä kauniimpi se Eero oli kuin minäkään? Ja jouti olla minkä näköinen tahansa — lapsi! Minun mukaani toki Polluskin aina lyöttäytyi, läksinpä metsään tai muuten kylälle.

Niin ei minulla sitte ennen naimisiin menoani ollut muusta huolta kuin lukukinkereistä.

Suurin iloni oli se, että sain nähdä Eeron kokevan aivan samat kärsimykset kuin minäkin, sillä muutamia vuosia sitten kävi Takamaan muori taas meillä.

Silloin olin jo siksi viisastunut, etten enää lähtenyt penkomaan saunan lattian alustaa.

PUOLENTOISTA MANTTAALIN MIES.

Alholan vaari oli käsketty Mäkikylän muorin peijaisiin — ei suinkaan sentähden, että hän olisi ollut seuraelämälle välttämätön henkilö. Vaan tärkeä sija oli hänelle kumminkin pitopaikoissa annettava. Sillä Alhola ei ollut mikään pieni talo eikä köyhä.

Ennenkuin vaari lähti hautajaisiin, tapahtui Alholassa semmoista, joka ei ollut missään yhteydessä kuoleman eikä hautajaisten kanssa — tahi oikeastaan jota ei ollut aiottu olemaan missään yhteydessä niiden kanssa. Päinvastoin. Alholan vanha kissa synnytti sinä aamuna kahdeksan kaunista poikaa. Ja sitä ei ollut tapahtunut kolmeen vuoteen. Siinä oli harmaita, valkoisen ja harmaan kirjavia, mustan ja valkoisen ja valkoisen ja mustan kirjavia. Mutta yksi ainoa oli pikimusta, ja se oli kaikista suurin.

Ankara ja tunnollinen tuumailu syntyi siitä, mikä näistä pojista pidettäisiin, mikä taas vietäisiin veteen. On näet laki semmoinen tässä puuttuvaisuuden maassa, että ainoastaan yhden kissanpojan itsekustakin pesäkunnasta annetaan elää, ja toiset menettävät henkensä — siitä ainoasta syystä, että ovat rohjenneet syntyä tähän matoiseen maailmaan.

Jotakin harmaata tahi säännöllisesti kirjavaa tahtoivat muut säilyttää. Mutta vaari julisti, että musta oli pidettävä, koska se oli kaikista suurin. Ja väri oli peräti vähäpätöinen asia, kun on kysymys kissanpojista eikä nuorista neitosista. Tosin tuo musta oli urospuolinen, mutta se vaarin mielestä vaan enensi sen arvoa.