HOVINEUVOS KARILA. Elämä ei lahjoita —
ROUVA VUORENPÄÄ. Se on totta.
HOVINEUVOS KARILA. — Eikä saa lahjoittaa. — On taisteltava —! — Mutta minä en tahdo olla siinä mukana —
ROUVA VUORENPÄÄ. Tee samoin minun osuuteni kanssa! Päästä minutkin irti tästä —! — Minä en kestä enää tätä elämää täällä —. (Menee perälle, katselee ulos.)
HOVINEUVOS KARILA. Olisi parasta, että lähtisit kaupunkiin. Täällä voi tulla liian jännittävää —
ROUVA VUORENPÄÄ. Niin aionkin tehdä -. Paljonko kello on?
HOVINEUVOS KARILA. Puoli kaksitoista. Puolen tunnin kuluttua puhkeaa lakko konehuoneella. Sitä emme siis voi auttaa. Eikä se minua niin erittäin huolettaisi — ellei —
ROUVA VUORENPÄÄ. Mitä?
HOVINEUVOS KARILA. Minä pelkään, että se laajenee koko tehdasalueelle. Sitä minä todellakin pelkään. Me seisomme aivan kuin tulivuoren kupeella. — Ahti arveli, että he vain uhkaavat, kannattaakseen tovereitaan —. Hm! Mahdollista kyllä — mutta — kuka sen tietää —! Kuulin kerrottavan, että — jos tehtaan pilli puhaltaa kolme kertaa, niin silloin — alkaa lakko — kaikkialla —
ROUVA VUORENPÄÄ. Emmekö voi mitään tehdä —?