YÖVARTIJA VARIS. Topp! (Svante Alhorannalle.) Tässä näette millaista sortopolitiikkaa —
VELLAMO. Minä käyn ensin Lainan luona. Minä en usko teitä.
YÖVARTIJA VARIS. Ei meitä köyhiä koskaan uskota. (Vetää takkinsa, povesta parin kenkiä.) Tässä minä näytän.
VELLAMO. Mitä? Nuoko —?
YÖVARTIJA VARIS. Eiköhän —! Minulla on kengistä tällainen käsitys.
VELLAMO. Minä sanon teille vieläkin — te valhettelette!
YÖVARTIJA VARIS (Svante Alhorannalle). Nyt näette itse tämän sortojärjestelmän —
VELLAMO. Nuo kengät minä ostin eilen Lainalle — mennessämme ihmisyyskouluun. Te olette ne anastanut häneltä. — Te riistätte vaimoltanne ja lapsiltanne kaikki, mitä näette. Te turmelette heidän elämänsä — viette hautaan oman perheenne. Inhottavaa!
YÖVARTIJA VARIS. Hautaanko? (Nauraen ilkeästi.) Ei kultalintuja haudata —! Minulla on Lainasta sellainen käsitys, että —
VELLAMO. Menkää, mies! Menkää heti paikalla pois täältä!