EEVI. Siitä asti kun Aina tuli meille.
PENTTI. Oikeinpa arvasin. Koko syksyn siis. Vai sitä varvasta se kenkä pusertaakin! — Sinä et pidä Ainasta?
EEVI. Päinvastoin — En voisi pitää äänestä enemmän, vaikka hän olisi oma sisareni.
PENTTI (ihastuen). Oikeinko totta?
EEVI (nyökäyttäen). Niin! Melkein sisarena olen pitänytkin häntä. Ja onhan hänen äitinsä monessa suhteessa ollut meillekin kuin oma äitimme.
PENTTI. Niin. Pastorska Airola onkin niin harvinaisen hyvä.
EEVI. Mutta senpä tähden minä en pidäkään siitä, että sinä hakkailet Ainaa.
PENTTI. Hakk —! — Minä en ole koskaan sietänyt tuota teidän hakkailu-sanaanne.
EEVI. Onko se liian mieto?
PENTTI. Se on se, ettei se sovi tähän.