Kauniilta kajasti aamuauringon häikäisevässä valossa ihana ja mahtava koivumetsä, joka oli tulipalon vierellä ja jossa piili mies, joka eilisen tapauksen johdosta
"Murti suuta, väänti päätä,
Murti mustaa haventa," —
ja koetti hiipiä lähemmäksi murhapolton paikkaa. Tämä mies oli usein mainittu Jussi; hän oli juuri tullut tuohon väjyksiin, saadaksensa tilaisuutta nähdä ja kuulla sikäläisiä oloja sekä jotakin tietoa Leenasta.
Leena ei tietänyt tuosta ensinkään mitään. Ei hänen silmänsä siirtyneet katsahtamaankaan koivikkota kohden; vaan hän katsoi, sanomattoman raskaasti huoaten, tuota tuhkaksi muuttunutta tulisijaa, josta vielä muutamia savusuonia tuprusi. — "Oi sinua, murhapolttaja!" kiljahti hän yhtäkkiä ja purskahti itkemään.
Katso, oi taivas, mikä näky nyt kohoutui kaikkien läsnä olevien silmiin!
Nyt nousi tulipalon tuhkasta — aave.
"Taivaan Herra, mikä…" huudahti Leena, ja keikahti kedolle kumoon pyörtyneenä. — Tarmottomaksi tulivat tuosta säikähtäen vihollisetkin, luullen maanpeikon Matin haahmussa nousseen heitä kostamaan eilisestä pahasta työstään. Sitä peläten lähtivät nuo arkaluontoiset venäläiset koko paikalta pois. He eivät voineet edes ammutakaan tuota tuhkasta tullutta, mustaa ja veristä kummitusta, koska ei ollut heillä pyssyjä mukanaan tällä paikalla; ne olivat jääneet Ampialan pirttiin.
Eipä kaukaa käynyt, ettei Jussikaan kammahtanut mutta tiesi kuitenkin sen, ettei hullummasti käy, kun Jumala sallii. Sentähden uskalsi hän lähestyä tuota kummitusta — jopa niinkin lähelle, jotta tunsi miehen, joka likeni häntä ja sanoi: "Elä pelkää. Jussi; Jumala on säästänyt minun henkeni!"
"Voi siunattu asia, ettäs olet siinä!" äännähti Jussi ja syleili ystävätään, Mattia.
Leena tointui pyörryksistä ja itki — itki ilosta, nyt, kun tuli tietämään, että sulhonsa, Matti, on todellakin vielä elossa. "Siitä vain olen onneton," huokasi hän, "kun minä sinua, Matti, eilen niin uhitin tänne tulemaan. Ah, antanetko sitä anteeksikaan?"
"Mitä siitä … kunhan taasen ollaan maailmassa…" sanoi Matti värähtelevällä äänellä ja sulki Leenan syliinsä.