Kansankäsityksen mukaan oli talttoja eli "Ukonkiviä" etsittävä ukontulen särkemistä puista ja kallioistakin, joihin "Ukonnuolet" olivat seisahtuneet.
Nimitys Ukonnuoli, joka vastaa mainittua virolaista Perckun nool, viittaa miekankäyttämistä vanhempaan mielikuvaan: jousella ampumiseen. Virolainen sateenkaaren nimitys vikerkaar johtuu alkuperäisemmästä pikerkaar pitkärin l. pitkäisen kaari. Karjalan-kielessä tunnetaan Ukonkaari, joka runoissakin tavataan (vrt. UK 19: 311). Ukonkaarta eli jousta kuvataan niinikään tuliseksi.
Tuo Ukko tulinen jousi, — jolla ammun Tuonen koiran.
Boecler mainitsee virolaisten nimittäneen sateenkaarta myös "ukkosen viikatteeksi", jolla tämä pahoja henkiä ahdisti. Suomalaisissa runoissa joskus Ukolta pyydetään tuomaan sitä viikatetta Virosta, jolla lapsensynnyttäjää on avustettava.
Vanhoja sanontatapoja, joilla on skandinaavisissa kielissä vastineensa, ovat: Ukko ajaa ja Ukkonen käy. Näihin liittyy runoissa esiintyvä vaunuilla ajaminen ja astuminen tulista tietä.
A. Ukko pääsi särkeköhön kivisellä vaunullahan, rautaisilla tauluillahan, maijoloilla (!) muhjatkohon! B. Ves' on suussa, ves' on päässä, vesihattu hartioilla, astu sie tulista tietä, säkähistä säikyttele!
Supisuomalaiselta piirteeltä tuntuu Ukon esittäminen tulisen riihen puijana:
Pui Ukko tulinen riihi, säkehinen säiskähytä! Tuli tuikki ikkunoista, säkehet ovesta läksi.
Tavallisesti kuitenkin on ilman vertauskuvaa Ukkoa rukoiltu nostamaan pilviä eri ilmansuunnilta:
A. Nosta pilvi luotehelta, toinen lännestä lähetä, kolmas kohota koilta, syrjin yhtehen syseä, lomatusten loukahuta! B. Nosta pilvi pohjosesta, toinen suorasta suvesta, kolmas lännestä lähetä! C. Iätä iästä pilvi, nosta lonka luotehesta!