Suomalaisten runojen yleinen nimenmuoto Pietari, joka on johtunut ruotsinkielisestä Petar, on säilynyt kreikanuskoisillakin karjalaisilla, vieläpä yhdessä latinaisen santti (sanctus 'pyhä') sanan kanssa. Tässä on ilmeisin todiste runojemme länsisuomalaisesta ja roomalaiskatolisesta alkuperästä, kuten A. Lähteenkorva (Borenius), ensimäisenä on huomauttanut.
Yleisesti levinneeseen Käärmeensynty-runoon on Suomen itä-Karjalassa joskus harvoin pujahtanut venäläisperäinen Petri, eikä edes aina oikealle paikalleen Pietarin asemelle, vaan tämän rinnallekin Jeesuksen sijalle:
Astui Pietari Petrin kanssa,
virkki Pietari Petrillensä:
"Suo sie Herra henki tuolle!"
Vienan läänissä on kuitenkin Suomen puolelta saapuneista loitsuista riippumatta muodostettu kalastajan rukouksia, joissa muoto Petri saa vielä venäläisen määresanankin kormelitsa, 'elättäjä'.
A. (Nuottaa laskiessa): Pyhä Petri kormelitsa, uittele ulaneniä, käytä käyräharteisia! B. (Perkausveistä pestessä): Kuule pyhä Petri, nämä oisi hyvät töiksi, kaunihit käsillisiksi! C. (Syömään käydessä) Pyhä Petri, vereksilläsi näitä syömme, toista antamaan!
Venäläinen kansa kunnioittaa Petriä myös peltojen varjelijana. Siitä johtuu Ukko-päivän yhdistyminen Petronpäivään Inkerissä.
Myös Pietari esiintyy joskus runoissa pellon vartijana:
Pietari pellolle pertuska käteen!
Anna maata maan luvalla!
Pietarin apulaisena Rooman seurakunnan perustamisessa kerrotaan olleen Paavalin oppilaan Klementin. Paavina hänet lähetettiin maanpakoon Krimin niemelle, jossa hänet lopuksi surmattiin mereen upottamalla ankkuri kaulaan kiinnitettynä. Pyhä Clemens esiintyy Ranskan kirkon aikaisemmissa rukouksissa avuksi pyydettynä myrskyä vastaan. Pohjoismailla hän kuuluu varhaisemman keskiajan pyhimyksiin. Tanskassa hänen tiedetään olleen sekä ankkuriseppien että merenkulkijain suojelijan. Ruotsin kristillisissä riimukirjoituksissa esiintyy nimenmuoto Klimit. Siitä päättäen on nykyisen suomalaisen Klemetti muodon rinnalla Klimetti oletettavissa. Tästä taas on metateesin ja assimilation kautta johdettavissa veden haltiana rukoiltu Litvetti (Klimetti > Likmetti > Likvetti > Litvetti, vrt. likviitti > litviikki).
A. Litvetti veen kuningas, nosta ruotainen rovio, kaikuta kalainen karja miehen etsivän etehen! B. Litvetti veen kuningas, veen isäntä, vuon valio, kivet saata sammaliksi, hauin vuoluksi venonen!