A. Anna Jumala kiven avaimet, että mä pääsen kiven sisähän! B. Tuo Kirstus kiven avain kivi rikki lyöäkseni!
Jos kristillisen Jumalan sijalle tunkeutunut Kyllikki on pyhimyksen nimi, niin saattaisi ajatella 600-luvulla Ranskassa elänyttä kreikkalaista erakkoa Aegidiusta, ranskaksi Gilles, saksaksi Gilgen, jonka haudalle pohjoismailtakin tehtiin pyhiinvaelluksia. Sekä Ranskassa että Saksassa häntä palvoivat tahkokivellä elatuksensa ansaitsevat. Mutta mahdollista on, ettei tässä nimessä piile pyhimyksen, vaan paholaisen nimi, josta edempänä.
Kaulataudin parantajana olemme jo tavanneet Blasiuksen suomalaisissa muodoissa Pulletar ja Kullatar. Vielä ilmaantuu muutamissa suomenkarjalaisissa Kuvunluvuissa "kukkineito" Kuteratar, Kuteritar, Kuuteratar eli Kuuter neito, jota rukoillaan:
Kuo mulle kulleroita, pahka munapalleroita, alla kuusen kukkalatvan, alla kasvavan katajan!
Nämä lienevät väännöksiä 3:nnella vuosisadalla eläneen lääkäripyhimyksen Quadratuksen venäläistä nimenmuotoa Kodral.
Samanaikuiset ovat kuuluisat lääkäriveljekset Kosmas ja Damianus (ven. Kuzma, Demjan), joiden puoleen muutamissa Suomen itä-Karjalan loitsuissa käännytään. Suutelusanoissa niitä kutsutaan nimellä pyhä Kuismoi Dimnoi. Suutelusta varatessaan myös pellavan kylväjä rukoilee pyhää Kuzmoi Dimjanaa:
Tule kasvattamaan ja katsomaan, kaikista pahoista päästämään! Samoin katsomaan ja vartioimaan heitä pyydetään karhun kierrosta.
Kuismanheinä ja -kukka nimiset kasvit ovat Suomen kielessäkin säilyttäneet edellisen veljespyhimyksen muiston.
Kuoleman pyhimyksestä muistona on runoissa ja sananparsissa tavattava Tuonen Tuomas eli Nurmi-Tuomas. Virolaiset ovat Tuomasta pitäneet "ruttotaudin jumalana".
Nurmi-Tuomaan kertosanana on Manalan Matti, joka muuten on tunnettu nimellä Nukku-Matti.