A. Lennä tänne kyyhkysenä voimatonta päästämähän! B. Lennä kultaisna käkenä, hopeaisna kyyhkyläisnä!
Kyyhkyseen on Maariaa verrattu jo Jaakobin alkuevankeliossa. Muutamassa 11:nnen vuosisadan legendassa kerrotaan Maarian kyyhkysen muodossa ilmestyneen paikalle, jonne tahtoi kirkon itselleen rakennettavaksi.
Neitsyt Maarian alas lentäminen tietysti edellyttää, että hän on "päällä pilvien asuja". Hänen oloaan yläilmoissa on monin runollisin kuvauksin esitetty:
A. Pistä pääsi pilven raosta, kaunis kaulasi ojenna! B. Astu taivosen napoja, ilman viertä viilettele yli kuun, alatse päivän! C. Juokse kuun keheä myöten, päivän päärmettä samoa! D. Tule syntisten sekahan ahavassa, auteressa, pilvessä, sumun seassa!
Toiselta puolen on Maarian olopaikka osoitettu vesien takaiseksi:
A. Jos lienet joen takana,
joutuos joen takoa!
B. Kirkasi Maaria mereltä,
C. Istuvi keskellä merta.
Samassakin runossa Maaria voidaan ensin mainita tulevan "yläisestä taivosesta" ja sitten taas "soutaen suloa vettä".
Loitsuissamme käännytään Neitsyt Maarian puoleen mitä erilaisimmissa tarpeissa; sillä hänen kauttaan on uskottu saatavan, mitä ikinä anottiin.
Kalastaja häntä pyytää auttamaan tarpomalla. Koskenlaskija lausuu:
A. Anna Maaria meloa, Pietari peränpi'intä, jolla viiletän venettä! B. Itse airoille ajate, sovitate soutimille, pane kaksi kämmentäsi kahen puolen karpahani, varaksi vähän venehen!