A. Nouse kuun keheä myöten, tuoppa kuun kultasia, päiväsen hopeisia, ota kuppi kuun kylestä, kauha päivän kainalosta! B. Jolla tuot puhasta vettä, kannat kullan karvallista. C. Tuo vettä tullessasi pyhän Juortanin joesta, pyhän virran pyörtehistä!
Parannusluvuissa, etenkin ulkonaisiin vammoihin kohdistuvissa, esiintyy pyhä Neitsyt monella tavoin auttajana. Samoin kuin hänen äitinsä Anna toimii Maaria Niukahdusluvussa värttinällä kehrääjänä.
Kehräsi sinisen langan sinisellä kehruspuulla sinisestä kuontalosta sinisellä värttinällä maasta asti taivosehen, taivosesta maahan asti. Kehräsi punaisen langan — Kehräsi valkean langan —
Paitsi kehrääjänä muistellaan Maariaa myös taitavana ompelijana.
Molemmilla taidoilla hän keskiaikaisten kertomusten mukaan ansaitsi
Egyptissä perheensä elatuksen. Verensulku-sanoissa häntä usein
rukoillaan:
A. Tuo neulasi omasi, ompele utuisin neuloin, — pujottele punaisin langoin! B. Neula kultainen kätehen, rihma sulkkuinen perähän, vetämähän [umpeen] haavan!
Muutamassa Pakkasenluvussa Neitsyt Maariaa pyydetään lähettämään lämmintä taivaasta.
Taivas reikihin repäise, ilma kaikki ikkunoihin, josta lämmintä lähetät iholle alastomalle!
Tulenluvuissa sitävastoin Maaria käsitetään jäähdytyksen aikaansaajana. Länsi-Suomessa häntä puhutellaan:
Ota jäätä vähänen,
jolla tulen tukahutat!
Itäisemmissä toisinnoissa hänen mainitaan taivaasta tulevan "lävitse lumisen linnan" ja kuvataan, kuinka hän: