Inkerissä taas tapaamme Kuuttaren ja Päivättären kudonnan itkun ja kyyneltenvierinnän edellä:

Kulki Kuuttaren mäelle, Päivättären tanhualle; kuutarmon tytär kutovi, päivän tyttö helkyttävi. kultakangasta kutovi, hopeaista helkyttävi. Taittui yksi kultalanka, helkähti hopealanka, neito täytyi itkemähän. (Seuraa Kyyneltenvierintä.)

Kudonnan ja itkun toistensa yhteydessä kohtaamme myös länsisuomalaisessa Neljän neidon runossa, jossa kolme neitsyttä kutoo kangasta, mutta neljäs istuu ja itkee. Sen edellä käy kristillis-symbolinen ketjulaulu, joka selvästi osoittaa, että nämä neidot, samoinkuin kolmet, neljät Luonnottaret, tarkoittavat Maarioita. Neitsyt Maarian kyynelvirtoja kuvataan katolisessa hartauskirjallisuudessa.

Jos siis Päivätär on Maarian nimitys, niin voi Gananderin tiedon, että Päivätär on suden kasvattaja, selittää Maarian toiminnasta metsän emäntänä ja verrata "ilmantytön" kauniin Katrin esiintymiseen karhun synnyttäjänä.

Paikannimi Päivölä Pätöisen pojan runossa tarkoittaa taivasta, kuten Päivölän pitojen kertosanat "Jumalisten juomingit" sekä pelastamaan rientävän äidin uhkaus rikkoa "taivosen saranat" osoittavat. Samassa merkityksessä esiintyy Päivölän ohella Kuutola muutamassa Tulensynnyssä:

Tuli tuhmalta putosi —
Onpa poiat Päivölässä,
Päivölässä, Kuutolassa.
Tukala tuletta olla.

Paitsi Kuutarta voi Päivättären eli päivän tytön rinnalla esiintyä myös Otavatar. jota Ganander mainitsee pyydetyn avuksi varkaita vastaan:

Otavatar, päivän tyttö, tule tänne, tarvitahan, omoani ottamahan, kaonnutta kaitsemahan!

Neitsyt Maarian nimityksiä Otavatar, Kuutar ja Päivätär voi verrata länsimaista alkuperää olevan vähävenäläisen laulun kuvaukseen: "kirkas tähti, kultainen kuu, ihana aurinko, sinä pyhä Neitsyt". Näiden vertauskuvien käyttö perustuu siihen käsitykseen, että Ilmestyskirjan synnyttävä vaimo, jolla on aurinko verhona ja jalkainsa alla kuu ja jonka päässä oli seppeleenä 12 tähteä, kuvasi Neitsyt Maariaa. Tämä käsitys on Maarian palvontaan läheisesti liittyvä; kristillisyyden alkuaikoina selitettiin mainittu kuvaus kristillistä kirkkoa tarkoittavaksi.

Päivätärtä ja Kuutarta ei kuitenkaan joka paikassa tarvitse käsittää Neitsyt Maarian nimitykseksi. Ne voivat, samoinkuin paikannimet Päivälä eli Päivölä, Kuutola ja Otavala Taivaanvalojen kosinnassa, muutamissa tapauksissa, kenties jossakin esitetyssäkin, olla pelkästään runollisia muodostumia. Sitä paitsi saattaa lausetapa päivän poika eli päivän lapsi olla peräisin vanhemmalta kuin kristilliseltä ajalta, kuten edempänä saamme havaita.